Olavi Paavolainen
Päivän humanisti

Olavi Paavolainen

Olavi Paavolaista pidetään yhtenä suomalaisen kulttuurielämän ristiriitaisimmista hahmoista. Tulenkantajissa nuoruusvuosinaan vaikuttanut kirjailija, esseisti ja kriitikko seilasi aikansa ääriaatteiden välillä. Paavolaista kiehtoivat yhtäältä karjalainen perinne ja kansalaismaisemmat, mutta toisaalta maailmaa kiertänyt kosmopoliitti viehättyi ajankohtaisista aiheista futurismista fasismiin.

Olavi Paavolainen

Olavi Paavolainen (kirjailijanimi Olavi Lauri)
17.9.1903, Kivennapa – 19.7.1964, Helsinki

Opintoja Helsingin yliopistossa (estetiikka, kirjallisuustiede, taidehistoria)

Vapaa kirjailija
Yleisradion teatteriosaston päällikkö 1947–1964
Kudos Oy Silon, Kestilän pukimo Oy:n mainospäällikkö 1935
Suomen ilmoituskeskus Oy:n palveluksessa 1933–1934, 1936
Tulenkantajat-aikakauslehden päätoimittaja 1930

Teokset
Nuoret runoilijat, 1924 (mukana nimellä Olavi Lauri)
Valtatiet, 1928 (nimellä Olavi Lauri, yhdessä Mika Waltarin kanssa)
Nykyaikaa etsimässä, 1929
Keulakuvat, 1932
Suursiivous eli kirjallisessa lastenkamarissa, 1932
Kolmannen valtakunnan vieraana, 1936
Lähtö ja loitsu. Kirja suuresta levottomuudesta, 1937
Risti ja hakaristi. Uutta maailmankuvaa kohti, 1938
Synkkä yksinpuhelu. Päiväkirjan lehtiä vuosilta 1941–1944, I–II, 1946
Pietari–Leningrad, 1946

Kunnianosoitukset:
Vapaudenristi (VR) 4 tlk.; VR 4 mk.
Pro Finlandia 1962
Eino Leino seuran palkinto 1960
Kiilan kunniajäsen 1953

Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kirjallisuusarkisto
Tekstit: Olli Siitonen

Modernismista poliittisiin äärilaitoihin

Karjalassa Kivennavan kylässä vuonna 1903 syntynyt Olavi Paavolainen aloitti oppikoulunsa Viipurissa, mutta perhe muutti Helsinkiin Pekka-isän noustessa kansanedustajaksi Nuorsuomalaisen Puolueen listoilta. Karjalalla tuli kuitenkin olemaan suuri vaikutus kirjailijan elämään ja Paavolainen kutsuikin itseään sata prosenttisesti karjalaiseksi.

Lue lisää

Synkkä yksinpuhelu

Sodasta arkeen palaaminen osoittautui vaikeaksi synnyinseutunsa uuden rajan taakse menettäneelle Olavi Paavolaiselle. Päiväkirjamerkinnöille ja lehtileikkeille perustuva lähes tuhat sivuinen Synkkä yksinpuhelu (1946 ) jakoi kansan ja poliitikkojen mielipiteitä; isänmaalliset paheksuivat, kun taas vasemmisto ylisti.

Lue lisää

Julkisuuskuvana elegantti hurmuri

Dandyksi kuvailtu Olavi Paavolainen oli hyvin tarkka julkisuuskuvastaan ja herrasmiehen elegantti pukeutuminen oli viilattu täydellisyyteen pienimpiä yksityiskohtia myöten. Aikalaisten mukaan Paavolainen piti vielä vanhoilla vuosillaankin kiinni pukeutumistyylistään. Paavolainen tuli myös hyvin toimeen aikansa kulttuuri- ja kirjailijapiireissä tunnettujen naisten kanssa.

Lue lisää

Olavi Paavolainen – Ylen Elävä arkisto

Kirjailija Olavi Paavolainen oli 1920-luvun Tulenkantajat-ryhmän tärkeimpiä henkisiä johtajia. Ylen Elävän arkiston tallenteessa ohjelmasta Hän etsi aikaansa. Olavi Paavolainen vuodelta 1964 Paavolaisesta kertovat runoilijatoveri Ilmari Pimiä, näyttelijä Emma Väänänen, radioteatterin työntekijät Eeva West ja Alpo Routasuo sekä kriitikot Lauri Viljanen, Kai Laitinen ja Jouko Tyyri.

Lue lisää