Aili Nenola
Päivän humanisti

Aili Nenola

Professori emerita Aili Nenola aloitti suomen kielen ja yleisen kirjallisuustieteen opiskelijana Turun yliopistossa 1960-luvun alussa. Väitös syntyi kansanrunoudentutkimuksen ja uskontotieteen oppiaineeseen inkeriläisten itkuvirsiä koskevalla tutkimuksella vuonna 1982. Itkuvirret naisten perinteenä herättivät miettimään naisten asemaa kulttuurissa ja yhteisössä yleisemminkin. Uusia virikkeitä pohtimiseen toi tutustuminen feministiseen kirjallisuuteen ja alkavaan monitieteiseen ja kriittiseen naistutkimukseen, jonka suomalaisiin uranuurtajiin Nenola luetaan. Yliopisto- ja tiedehallintoura alkoi Turun yliopistossa laitosneuvoston opiskelijajäsenenä 1970-luvulla ja johti Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan ensimmäiseksi naispuoliseksi dekaaniksi vuonna 2004.

Aili Nenola

Aili Annikki Nenola
27.10.1942 Haukipudas

Filosofian kandidaatti 1971 Turun yliopisto, lisensiaatti 1975, tohtori 1983 (uskontotiede), Turun yliopisto

Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan päätoiminen dekaani 2004–2006
Helsingin yliopiston naistutkimuksen professori 1995–2006

Oulun yliopiston folkloristiikan dosentti 1984–

Projektitutkija 1970–1975, uskontotieteen assistentti 1975–1982, 1975–1979, 1980–1982, Turun yliopisto
Suomen Akatemian tutkimusassistentti 1975–1979
Pohjoismaisen kansanrunousinstituutin tutkimussihteeri 1980–1982
Folkloristiikan ja uskontotieteen vt. professori 1982–1990, 1993–1995, Turun yliopisto
Suomen Akatemian vanhempi tutkija 1990–1992 (Valtakunnallisen naistutkimuksen ohjausverkoston ohjaaja)
Folkloristiikan vt. apulaisprofessori 1992–1993, Turun yliopisto

Tutkimusaiheita:
Suomalainen kansanperinne, rituaalinen itkentä ja itkuvirret, kuoleman ja suremisen kulttuuri, kulttuurit ja yhteiskunnat naisnäkökulmasta, sukupuoli ja väkivalta

Kunnianosoitukset
Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan 1 lk ritarimerkki 1999
Kalevalaseuran Kekrinpäivän tunnustuspalkinto 2003
Helsingin yliopiston Maikki Friberg-palkinto 2004
Joensuun yliopiston kunniatohtori 2009
Kristiina-instituutin 20-vuotisjuhlaseminaarissa Kunnia-Kristiina -palkinto 2011

Kuva: Mika Federley
Tekstit: Aili Nenola (Kaija Hartikainen, toim.)

Kirjallisen kulttuurin eurooppalaisten perinteiden omaksumisen ja tutkimuksen rinnalle kehittyi Suomessa 1800-luvun kuluessa uusia tutkimusaloja, joiden kohteena on kansanomainen, omakielinen kulttuuri. Tätä tutkimusta tarvittiin suomalaisten juurien selvittämiseksi ja suomalaisen kansakunnan kehittymisen tueksi. Tutkimuksen lähtökohdat erosivat kirjallisiin lähteisiin perustuvasta klassisesta humanistisesta tutkimuksesta, koska aineistot oli kerättävä kirjaimellisesti ”kansan suusta”, eikä niitä juuri löytynyt kirjastojen tai arkistojen hyllyiltä.

Lue lisää

Vanha sanonta ”monena mies” eläessään pitää nyt korjata muotoon ”monempana nainen eläessään”. Ainakin siltä tuntuu, kun koetan muistaa, missä kaikessa olen ollut mukana. Lähes neljänkymmenen vuoden ajan työskentelin opetuksen ja tutkimuksen ohessa yliopiston erilaisissa luottamuselimissä.

Lue lisää