Takaisin

Fred Karlsson

Fred Göran Karlsson
17.2.1946, Turku

Filosofian maisteri, Åbo Akademi 1969 (suomen kieli) ja Turun yliopisto (fonetiikka)
Master of Arts 1972 (linguistics), University of Chicago
Filosofian tohtori 1974 (fonetiikka), Turun yliopisto
Suomen kielen dosentti 2012–, Helsingin yliopisto

Yleisen kielitieteen emeritusprofessori 2012–, Helsingin yliopisto
Yleisen kielitieteen professori 1980–2012, Helsingin yliopisto
Yleisen kielitieteen apulaisprofessori 1979–1980, Turun yliopisto
Nuorempi tutkija 1976–1978, Suomen Akatemia
Suomen kielen vt. apulaisprofessori 1975, Åbo Akademi
Fonetiikan lehtori 1973–74, Göteborgin yliopisto
Fonetiikan vt. professori 1973, Turun yliopisto
Fonetiikan assistentti 1969, Jyväskylän yliopisto

Julkaisut
Tutkimusalat: fonologia, morfologia, syntaksi, automaattinen lauseenjäsennys, kielten kompleksisuus, korpuslingvistiikka, kielitieteen historia ja suomen kielioppi

Jäsenyydet
Suomen Tiedeseura 1984
Academia Europaea 1988 (
Kungl. Vetenskaps- Societeten i Uppsala 2005
Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademien 2008

Huomionosoitukset
Suomen Tietotekniikkaliiton ”Vuoden 1988 tietotekniikkatuote” (yhdessä Kimmo Koskenniemen kanssa)
Oskar Öflundin säätiön kunniapalkinto 1988
Suomen Tiedeseuran E. J. Nyströmin palkinto 1996
Professoriliiton ”Vuoden professori” 1998
Suomen Leijonan ritarikunnan komentajanmerkki 2003
Suomen kulttuurirahaston kunniapalkinto 2013
Juhlakirja A Man of Measure. Festschrift in Honour of Fred Karlsson on his 60th Birthday. Special Supplement to SKY Journal of Linguistics, Volume 19, 2006. Toim. Urho Määttä ja Jussi Niemi. Turku: Suomen kielitieteellinen yhdistys r.y.

Kuva: Sylvi Soramäki-Karlsson
Tekstit: Fred Karlsson (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Ulkopuolelta rahoitetut projektit

Olen johtanut lähes 40 tutkimus- ja kehitysprojektia, usein yhdessä Kimmo Koskenniemen kanssa. Suurimmat olivat tietokonelingvistiset huippuyksiköt. Suomalaisen viittomakielen projekti 1982–1984 sai Terhi Rissasen ansiosta aikaiseksi suomalaisen viittomakielen perusrakenteen kuvauksen.

1990-luvulla voitimme Harper Collins Publishers’in maailmanlaajuisen kilpailutuksen. Aiheena oli englanninkielisen Collins Cobuild -sanakirjan uuden laitoksen perusaineiston automaattinen jäsentäminen, 200 miljoonaa sanaa juoksevaa mitä erilaisinta englanninkielistä tekstiä. Timo Järvisen ansiosta saimme kuukausittain 20 kuukauden ajan toimitettua Birminghamiin 10 miljoonan sanan verran tekstiä.

Vuosina 2003–2006 paneuduin Matti Miestamon ja Kaius Sinnemäen kanssa kielten kompleksisuuden tutkimukseen.

Erikoinen tilaustutkimus 2007–2008 oli ruotsalaisen Forsmarkin ydinvoimalan turvallisuusohjeiden lingvistinen analyysi. Sen tarkoituksena oli varmistaa ydinvoimalan ohjeiden terminologinen ja semanttinen yhdenmukaisuus.

1980-luvun alussa tilausprojekteja oli laitoksellamme niin paljon, että keskushallinnon virkailijat alkoivat kyllästyä Koskenniemeen ja minuun. Vuonna 1986 eräskin laukoi: ”Älkää tulko enää tänne kontrahtienne kanssa.” Toki säännöt, hankintaohjeet ym. olivat tuolloin epäselviä, mutta tämä oli viimeinen pisara, joka sai Koskenniemen ja minut perustamaan Lingsoftin. Aiheesta enemmän Koskenniemen 375 humanistia -esittelyssä. Tuohon aikaan opetusministeriö ankarasti varoitti yliopistoja tekemästä yhteistyötä teollisuuden ja liike-elämän kanssa. Nyt on toinen ääni kellossa…

Tietokonelingvistiikan tutkimusyksikön tutkimussopimuksen allekirjoitustilaisuus vuonna 1984. Kuva: Yliopisto-lehti.

 

Takaisin