Teimme 1980-luvun alkupuolella yliopiston tutkimushankkeiden puitteissa yhteistyötä kaupallisten yritysten kanssa. Tätä kautta saatiin merkittävästi lisärahoitusta tutkimukselle. Keskushallinto ei siinä vaiheessa pitänyt mahdollisena, että yliopisto itsessään olisi harrastanut mitään kaupallista toimintaa. Tämän vuoksi perustimme yhdessä Fred Karlssonin kanssa vuonna 1986 erillisen Lingsoft-nimisen firman. Yhtiön puitteissa saatoimme palkata opiskelijoita kehittämään kaupalliset vaatimukset täyttäviä tuotteita kuten tavutusalgoritmeja ja oikeinkirjoituksen tarkistimia suomen kielelle ja pian monille muillekin kielille.

Firma on tarjonnut usean sadan henkilötyövuoden verran työtä kielitieteilijöille ja kieliteknologeille. Kaupallisen kieliteknologian alkuvaiheista Suomessa on kirjoittanut muun muassa Antti Arppe artikkelissaan Ei yhtä ainoaa polkua – Suomalaisia kokemuksia matkalla kieliteknologisesta tutkimuksesta liiketoimintaan. Tarja Knuuttila puolestaan kuvailee Tieteestä tuotteeksi -teoksessa ristiriitoja, joita saattoi syntyä ja syntyikin, kun useammilla tutkijoilla oli omia kaupallisesti kehitettävissä olevia tutkimustuloksia. Lingsoft toimii edelleen, joskin me perustajajäsenet päätimme olla ensi sijassa tutkijoita ja toimimme yhtiössä ainoastaan vähemmistöosakkaina pienellä osuudella. Kokemani perusteella olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että akateemisen tutkimuksen tulisi olla avointa ja siellä kehitettyjen tietokoneohjelmien avoimen lähdekoodin mukaisia.