Zachris Castrén
Päivän humanisti

Zachris Castrén

Kansanvalistajana ja liberaaliajattelijana tunnettu Zachris Castrén opiskeli Helsingin yliopistossa uskonnonfilosofiaa ja siveysoppia 1800-luvun lopulla. Ylioppilaskunnan puheenjohtajana toiminut Castrén kirjoitti sekä Päivälehteen että Valvojaan. Yliopistolla hänet muistetaan pidettynä opettajana ja kollegana. Nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajaksi vuoden 1909 vaaleissa valittu Castrén työskenteli elämänsä loppuvuodet Helsingin suomenkielisen työväenopiston johtajana. Työväenopistoliikkeen sieluksi tituleerattu Castrén kehitti liikkeelle tieteenomaista pohjaa.

Zachris Castrén

12.12.1868, Oulu – 31.1.1938, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1891, tohtori 1899 (uskonnonfilosofia, siveysoppi)
professorin arvo 1928, Helsingin yliopisto
Käytännöllisen filosofian (uskontofilosofian) dosentti 1903

Pohjalaisen osakunnan kuraattori 1899–1904
Pohjois-Pohjalaisen osakunnan kuraattori 1907–1908
Ylioppilaskunnan puheenjohtaja 1899–1903
Suomen Nuorison Liiton esimies 1899–1909
Valvojan vt. toimitussihteeri 1893 - 1894, päätoimittaja 1906–1908, 1914–1919
Helsingin työväenopiston ja sen suomenkielisen osaston johtaja 1914–1938

Nuorsuomalaisen puolueen perustajajäseniä, puolueen hallituksen jäsen 1906–1913 ja kansanedustaja 1909
Kansallisen Edistyspuolueen hallituksen jäsen ja ohjelmavaliokunnan puheenjohtaja 1925–1926

Kunnallisvirkamiesliiton varapuheenjohtaja 1919, puheenjohtaja 1920–1936
Henkisen Työn Yhtymän varapuheenjohtaja 1922–1934.

Kuva: Henkilökuva Helsingin työväenopiston Opistotalossa / taiteilija Kaapo Wirtanen 1938
Tekstit: Olli Siitonen

Liberaali suunnannäyttäjä

Zachris Castrén syntyi Oulussa varakkaaseen ja vaikutusvaltaiseen kauppiasperheeseen. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa uskonnonfilosofiaa ja siveysoppia jatkaen opintojaan useissa eurooppalaisissa yliopistoissa. Castrén toimi aktiivisesti yliopistossa ja hänet valittiin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi 1900-luvun vaihteessa.

Lue lisää

Työväenopiston kehittäjä

Zachris Castrén kuului kansanvalistusseuran johtokuntaan 1900-luvun alusta lähtien ja toimi sen puheenjohtajana vuodesta 1919 lähtien lähes kahdenkymmenen vuoden ajan aina kuolemaansa saakka. Lisäksi hänet valittiin vuonna 1914 vasta vuotta aiemmin perustetun Helsingin suomenkielisen työväenopiston johtoon. Castrén hyväksyi niin sanotun tannerilaisen elinolojen kehittämiseen tähtäävän sosialismin, mutta vastusti vallankumouksellista toimintaa. Hän katsoi, että pyrkimykset luokkajaon täydelliseksi poistamiseksi johtaisivat lopulta sosialistisen diktatuurin syntymiseen.

Lue lisää