Uno Cygnaeus
Päivän humanisti

Uno Cygnaeus

Suomalaisen kansakoululaitoksen isäksi tituleerattu Uno Cygnaeus ehti aloittaa opintonsa Turun Akatemiassa ennen vuoden 1827 paloa. Helsingissä opintonsa päättänyt Cygnaeus matkusti papin virassa ympäri maailmaa laajentaen samalla kasvatustieteellisiä käsityksiään. Myöhemmällä iällään Jyväskylän opettajakoulutusseminaaria johtanut ja kansakoululaitoksen ylitarkastajan virassa toiminut Cygnaeus vaikutti ratkaisevasti suomalaisen peruskoulutuksen muovautumiseen.

Uno Cygnaeus

Uno Cygnaeus
12.10.1810, Hämeenlinna – 2.1.1888, Helsinki.

Ylioppilas Turun akatemiassa 1827, filosofian kandidaatti 1836, pappisvihkimys 1837, Helsingin yliopisto.

Viipurin kirkkoherran apulainen 1837–1839
pappi venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian palveluksessa Alaskassa 1840–1845
Pyhän Katarinan ruotsalaisen seurakunnan pappi, Pyhän Marian suomalaisen seurakunnan kirkkokoulun johtaja Pietarissa 1846–1858
tutustumismatka suomalaisiin maaseutukouluihin 1858; opintomatka Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Itävaltaan, Sveitsiin sekä Hollantiin 1858–1859
kansakoulujen ylitarkastaja 1861
Jyväskylän seminaarin johtaja 1863–1869
kansakoulujen ylitarkastaja 1869–1888
kouluhallituksen jäsen 1869–1888

Kunnianosoitukset
P. Annan R 2 1861
P Vladimirin R 3 1882
Filosofian kunniatohtori, Uppsala 1877

Kuva: WikimediaCommons
Tekstit: Olli Siitonen

Uno Cygnaeus syntyi Hämeenlinnassa perinteikkääseen pappissukuun vuonna 1810. Perhe muutti Janakkalaan Leppäsuin kartanoon Hämeen läänin veromestarina toimineen Jakob-isän kuoltua Uno-pojan ollessa kahdeksan vuotias. Ryttylän kartanon kotikoulussa koetut ajan kuvaan kuuluneet brutaalit kasvatusmenetelmät vaikuttivat mitä luultavimmin Cygnaeuksen myöhempään toimeen koulutuksen uudistajana.

Lue lisää

Senaatti sai vuonna 1956 keisari Aleksanteri II:ta tehtäväksi laatia ehdotuksen maaseutukoulujen kehittämiseksi. Uno Cygnaeus antoi puolestaan seuraavana vuonna oman lausuntonsa kansakoululaitoksen kehittämisestä. Lapsia oli koulutettava sekä henkisesti että fyysisesti. Pelkän rippikoulua varten harjoittamisen ja oikoluvun sijaan opetuksessa oli otettava huomioon yleissivistys ja käytäntöön harjaannuttavat taidot.

Lue lisää