Nimistö kertoo tutkijalleen siitä, miten ihminen maailmaa havainnoi. Mitkä kohteet ovat niin tärkeitä, että ne saavat nimiä? Millaisia nämä nimet ovat? Mitä ne kertovat ihmisen suhteesta ympäristöönsä, yhteiskuntaan ja eri yhteisöihin? Entä mikä nimi ylipäänsä on, ja miten se eroaa kielen muista sanoista? Nämä ovat nimistöntutkijan keskeisimpiä kysymyksiä.

Kaikissa kielissä on nimiä, ja nimien tehtävät eri kielessä ovat yleensä samoja. Nimistöntutkimus onkin hyvin kansainvälinen tutkimusala. Kansainvälisiä konferensseja ja seminaareja järjestetään säännöllisesti. Terhi Ainiala on ollut aktiivisesti mukana ICOSin (International Council of Onomastic Sciences) toiminnassa, ja vuosina 2008–2014 ICOSin johtokunnassa.

Suomen kielen opiskelijana innostuin nimistöntutkimuksesta professori Eero Kiviniemen luennoilla. Toisen opiskeluvuoden keväällä pääsin mukaan kenttätyöretkelle keräämään paikannimiä Vehmaalta. Se retki teki minusta nimistöntutkijan.

Haaveilen monitieteisistä projekteista, joissa nimistöä tarkastellaan useista eri näkökulmista ja jossa nimistö muodostaa yhden tutkimusaineiston. Hankkeissa yhdistetään tutkimustietoa ja opetusta, ja opiskelijat laativat hankkeessa opinnäytteitään. Tavallaan haaveeni jo toteutuu monitieteisissä Helsinkiä tarkastelevissa hankkeissa. Niistä toivoakseni on iloa ja hyötyä myös kaupunkilaisille ja muille kaupungin toimijoille.

• "Paskalampi, Homeperseensuo, Kiimakallio – Tästä syystä Suomessa on niin paljon rivoja paikannimiä", Nyt, Helsingin Sanomat 17.6.2015
• "Helvetinkolusta Kivesjärvelle. Mitä suomalaiset paikannimet kertovat?", Terhi Ainiala keskusteli aiheesta nimistönsuunnittelija Johanna Lehtosen ja toimittaja Roman Schatzin kanssa YLE Radio 1:n Maamme-kirja-ohjelmassa 19.1.2015
• Terhi Ainialan blogi Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivustolla
• "Oslo…

• Dyos Prize for the best article submitted to Urban History (Cambridge University Press) in 2008. Article Industrial urbanization, working-class lads and slang toponyms in early twentieth-century Helsinki by Heikki Paunonen, Jani Vuolteenaho and Terhi Ainiala.
• Vuoden 2005 paras kaupunkikirjoitus: Urbaanin paikannimistön haasteita – kielitieteen ja maantieteen tieteenalatraditioista arkiseen käyttönimistöön Helsingin…

Yliopistonlehtori ja nimistöntutkija Terhi Ainiala on mukana useissa tutkimushankkeissa ja osallistuu monenlaiseen muuhun tieteelliseen toimintaan.

Terhi Ainiala kertoo Studia Humaniora -luentovideolla paikannimien vaiheista 1800-luvulla 2000-luvulle sekä siitä, millä kielillä virallisia nimiä annettiin ja miten kaupunkilaiset paikoista puhuivat.

Vertaisarvioituja artikkeleita:

Ainiala, Terhi – Halonen, Mia 2011: Somalialaistaustaiset nuoret nimistönkäyttäjinä Itä-Helsingissä. – Virittäjä 115, s. 193–220.

Ainiala, Terhi – Lappalainen, Hanna 2010: Miten Helsingistä puhutaan. – Virittäjä 114, s. 71–107.

Ainiala, Terhi 2010: Use of slang toponyms in Helsinki. – Nicolas Pepin & Elwys De Stefani (toim.), Eigennamen in…