Museon johtaminen on muutosjohtamista. Yhteiskunta ja yliopisto muuttuvat ja museon on vastattava uusiin haasteisiin. Ulkoisesti johtajan työ koostuu kokous-, neuvottelu- ja hallintotyöstä. Sisällöllisesti keskeistä työssäni on kuitenkin uutta luovan museon jatkuva kehittäminen. Se määrittyy kiehtovassa vuorovaikutuksessa kollegojen, tutkijoiden sekä muiden, mitä erilaisimpia aloja, oloja ja ammatteja edustavien ihmisten kanssa. Joukkuepelaajana viihdyn mainiosti tällä pelikentällä.

Ensimmäinen kehittämisprojektini Helsingin yliopistomuseon museonjohtajana oli tähtitieteen yleisökeskuksen Helsingin observatorion kolmivuotinen suunnittelu ja toteutus. Uudistettu observatorio avautui yleisölle syksyllä 2012. Se sijaitsee C. L. Engelin suunnittelemassa, vuonna 1834 valmistuneessa, observatoriorakennuksessa Tähtitorninvuorella.

Helsingin yliopistomuseo vastaa yliopiston kansallisesti arvokkaista kulttuurihistoriallisista kokoelmista. Vain pieni osa 55 000 esineestä on esillä näyttelyissä tai muissa yliopiston tiloissa. Yliopiston taidekokoelma, noin 1 200 teosta, on kuitenkin esillä lähes kokonaan. Valtaosa kokoelmista on sijoitettu varastoihin.

Helsingin yliopistomuseo välittää tietoa yliopiston ja tieteen historiasta näyttely- ja tapahtumatuotannon avulla. Yliopiston 375-vuotispäivänä 26.3.2015 museo avasi yliopiston päärakennuksessa uuden pysyvän näyttelyn ”Ajattelun voimaa – Helsingin yliopiston tarina 1640–2015”.

Parhaat muistoni Helsingin yliopistosta liittyvät riemukkaaseen opiskelijaelämään Eidos ry:ssä ja Kronos ry:ssä. Jälkimmäisessä toimin jopa puheenjohtajana.