Paavo Hohti
Päivän humanisti

Paavo Hohti

Suomen Kulttuurirahaston johdossa uransa tehnyt klassillisen filologian tohtori Paavo Hohti puhuu yleissivistävän humanistisen koulutuksen puolesta ja varoittaa alan tutkimuksen välineellistymisestä. Taiteen ja tutkimuksen edistämiselle elämänsä omistanut Hohti on huolissaan tutkimusrahoituksen kehitystrendistä. Kaisa-kirjastoon viehättynyt professori kokee säätiötoiminnassa viettämiensä vuosien jälkeen Helsingin yliopiston yhä henkiseksi kodikseen.

Paavo Hohti

Paavo Hohti
19.10.1944, Helsinki

Filosofian tohtori 1976, Helsingin yliopisto (Kreikan ja Rooman kirjallisuus)
Dosentti Helsingin ja Tampereen yliopistoissa 1977-

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimitusjohtaja 2004–2013
Suomen Kulttuurirahaston asiamies 1980–1989, yliasiamies 1990–2004
Latinan kielen lehtorina Tampereen yliopistossa 1973–1980

Bonnier Books Finland hallitus 2011
Sanoma Oyj:n hallitus 1999–2011
Huhtamäki Oyj:n hallintoneuvosto 1990–1999, hallitus 1999–2008
WSOY:n hallintoneuvosto 1991–1999

Tutkimusteemat ja julkaisut:
Tutkimuksia antiikin Kreikan ja Bysantin historiankirjoituksesta ja retoriikasta sekä papyrologiasta
Acta Byzantina Fennica, toimitustyö (1985–1990)
Aristoteleen Retoriikka ja Poetiikka -teosten suomennos (1997)
Yksityisten säätiöiden toimintaa ja historiaa käsitteleviä julkaisuja

Huomionosoitukset ja kunniamerkit:
Professorin arvonimi 2003
SVR I ritari, Pyhän Karitsan ritarikunnan komentaja, Kreikan Kunniaritarikunnan I luokan komentaja

Kuva: Ida Pimenoff
Teksti: Olli Siitonen

Suomen kulttuurirahastossa lähes neljännesvuosikymmenen toiminut Paavo Hohti kiinnostui antiikin kielistä jo lyseoaikoinaan Joensuussa. Klassillinen filologia vei nuorukaisen mukanaan siinä määrin, että hän siirtyi ylioppilaaksi valmistuttuaan Jyväskylän kesäyliopiston kautta opiskelemaan Helsingin yliopistoon.

Lue lisää

Paavo Hohdin mukaan professorien ja opiskelijoiden välisillä läheisillä suhteilla oli merkittävä rooli opintojen edetessä. Suhteellisen pienessä porukassa kaikki tunsivat toisensa ja professorit olivat läsnä henkilökohtaisella tasolla. Kreikan kirjallisuuden puolelta Hohti mainitsee Henrik Zilliacuksen ja Holger Thesleffin.

Lue lisää

Klassillista filologiaa tutkinut Paavo Hohti kiinnostui opiskeluaikoinaan erityisesti antiikin historiankirjoituksesta ja retoriikasta, jotka kuuluivat jo Ciceron mukaan tiivisti yhteen. Antoisimpana tutkimuskokemuksenaan Hohti pitää vuonna 1976 valmistunutta Herodotoksen historiateosta käsittelevää väitöskirjaansa, jonka keskeisenä teemana on sanan ja teon välinen yhteys.

Lue lisää

Humanismin puolesta puhuva klassillisen filologian tohtori Paavo Hohti pohtii humanistien pärjäämistä kiristyvässä taloustilanteessa ja kilpailussa. Hohdin mukaan humanistinen koulutus antaa kykyä ymmärtää hyvän elämän ja henkisen hyvinvoinnin edellytyksiä. Näiden näkemysten esilläpito alkaen omasta elämästä aina yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen, on humanistien areena. Nykyhetki asettaa omat vaatimuksensa, humanisti ei voi paeta menneisyyteen. Hän voi sen sijaan saada laajemman näköalan arvioidessaan oman aikansa tapahtumia.

Lue lisää

Vapaa-ajallaan metsästyksestä ja kalastuksesta nauttiva Paavo Hohti on pyörittänyt puolisonsa Kristiina Hohdin kanssa Mäntyharjulla sijaitsevaa lomakeskus Linkkumyllyä mikä on tuonut pariskunnalle suurta iloa.

Lue lisää