Ilmari Krohn
Päivän humanisti

Ilmari Krohn

Ilmari Krohn ehti pitkän elämänsä aikana niin säveltää, tutkia kuin opettaakin. Monipuolinen osaaminen musiikinalalla sekä hyvä kielitaito takasivat musiikkitieteen ensimmäiselle professorille oivat valmiudet kehittää nuorta oppiainetta. Kotikasvatus ja perhe johdattelivat hänet hengellisen musiikin lähteille, jonka pariin hän palasi yhä uudelleen. Ensimmäinen suomenkielinen oratorio sekä Raamatun psalmien säveltäminen kokonaan ensimmäisenä maailmassa olivat hänen tuotantonsa jäävuoren huippuja.

Ilmari Krohn

Ilmari Henrik Reinhold Krohn
8.11.1867, Helsinki – 25.4.1960, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1894, filosofian lisensiaatti 1899 (estetiikka), filosofian maisteri 1900 ja filosofian tohtori 1900, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto.

Urkuri 1894–1905, Tampereen Aleksanterin kirkko
Dosentti, musiikin historia ja teoria 1900–1918, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Urkuri 1911–1944, Sörnäisen suomalainen seurakunta
Musiikkitieteen professori 1918–1935, Helsingin yliopisto
Opettaja (mm. Helsingin kirkkomusiikkiopisto, Tampereen suomalainen tyttökoulu, Tampereen suomalainen yhteiskoulu, Helsingin musiikkiopisto)

Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki 1937, teologian kunniatohtori Helsinki 1955, Sibelius-Akatemian kunniajäsen 1957.

Suomen Musiikkitieteellisen Seuran perustaja, puheenjohtaja (1916–1939) ja kunniajäsen (1953), Kuninkaallisen musiikkiakatemian (Tukholma) jäsen 1926.

Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto (SKS KIA kiak2005:0038:0:075)
Tekstit: Tero Juutilainen

Urkuri ja professori

Ilmari Krohnin ajautuminen akateemisen maailman pyörteisiin ei ollut sattumaa. Hänen isänsä, Julius Krohn oli aikansa merkittävimpiä kansanrunouden tutkijoita ja kulttuurinharrastajia. Krohnin suku oli lähtöisin Saksasta, mutta Julius oli innostunut J.V. Snellmanin työstä ja pyrki tekemään perheestään suomenkielisen. Tästä syystä hänen lapsensa, myös Ilmari, kävivät koko koulunsa suomeksi. Ilmari opetteli suomen lisäksi kuitenkin myös saksaa, ranskaa ja ruotsia, joka oli hänen äitinsä äidinkieli. Kielitaituruudesta olikin hyötyä Krohnin myöhemmissä opinnoissa ja työuralla.

Lue lisää

Kansansävelmistä oratorioon

Ilmari Krohn oli ensimmäinen musiikkitieteen professori Suomessa. Kysymyksessä oli ylimääräinen virka, mutta se toimi ponnahduslautana musiikkitieteen arvostuksen nousulle. Musiikkitiede oli akateemisessa mielessä lapsenkengissään Suomessa vielä 1900-luvun taitteessa, vaikka yliopistolla olikin musiikkitoimintaa. Saksassa ja Britanniassa asiassa oltiin jo pidemmällä. Varmasti tästä syystä myös Ilmari Krohn teki säännöllisesti matkoja Keski-Eurooppaan.

Lue lisää