Heikki Ojansuu
Päivän humanisti

Heikki Ojansuu

Heikki Ojansuu oli suomen ja sen sukukielten tutkija ja professori. Hän tutki viron, karjalan ja suomen kielen murteita. Parhaiten Ojansuu kuitenkin muistetaan suomalaisen nimistön ja vanhan kirjasuomen tuntijana. Hänen ristiriitaiset näkemyksensä Mikael Agricolan äidinkielestä aiheuttivat pitkän tieteellisen väittelyn.

Heikki Ojansuu

Heikki August Ojansuu
26.7.1873, Tyrvää – 18.1.1923, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1899, lisensiaatti 1901, tohtori (ultimus) 1907,Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Suomen ja sen sukukielten professori, humanistisen tiedekunnan dekaani 1922–1923, Turun yliopisto
Suomen kielen ja kirjallisuuden dosentti 1903–1914, suomen kielen vt. professori 1905–1907, 1909, 1917–1919, suomalaisen filologian apulainen 1914–1922, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto/Helsingin yliopisto

Suomen kielen opettaja, Läroverket för gossar och flickor 1902–1905, Suomalainen jatko-opisto 1905–1906, Helsingin suomalaisen tyttökoulun jatkoluokat 1906–1906 ja Suomen Liikemiesten kauppaopisto 1908–1919

Toimituskunnan jäsen 1899–1918, päätoimittaja 1904–1908, Virittäjä

Ylioppilastutkintovaliokunnan jäsen 1906–1910, 1912–1917
Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen 1916

Kuva: SKS / kirjallisuusarkisto
Tekstit: Tomas Sjöblom

Vanhan kirjasuomen tuntija

Heikki Ojansuu kokosi jo lukioaikana kansanrunoutta ja kotiseutunsa Tyrvään murretta, jonka sanaluettelon hän luovutti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle vuonna 1896. Suomen, karjalan ja viron kielistä tulikin Ojansuun tutkijanuran kulmakivi.

Lue lisää

Mikael Agricolan äidinkieli

”Katsomme osan Agricolan tekemistä kielivirheistä olevan sitä laatua, että on mahdotonta pitää suomea hänen äidinkielenään”, kirjoitti Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston suomen kielen vt. professori Heikki Ojansuu vuonna 1909 laajassa tutkimuksessaan Mikael Agricolan kielestä. Kysymys Mikael Agricolan äidinkielestä johti pitkään tieteelliseen debattiin.

Lue lisää