Anita Lehikoinen
Päivän humanisti

Anita Lehikoinen

Ihmetellessään mihin opiskelupaketillaan – englantilainen filologia, valtio-oppi, tiedotusoppi ja kirjallisuustiede – voisi työllistyä, Anita Lehikoinen sai opettajaltaan rohkaisun, että ehkä sellaiseen tehtävään, joita Suomessa on vain yksi. Näin kävikin. Lehikoinen on opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö. Hän on työskennellyt korkeakoulu- ja tiedepolitiikan parissa vuodesta 1989 lähtien.

Anita Lehikoinen

Anita Irmeli Lehikoinen
27.4.1959, Riihimäki

Filosofian maisteri 1987 (englantilainen filologia), Helsingin yliopisto

Kansliapäällikkö 2013-, opetus- ja kulttuuriministeriö
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja 2012–2013, opetus- ja kulttuuriministeriö
OKM:ssä erilaisia tehtäviä korkeakoulu- ja tiedepolitiikan parissa vuodesta 1989 lähtien.
Opiskeluaikana englannin kielen tuntiopettajana, erityisesti aikuiskoulutuksessa.

Kirjoittajana useissa OKM:n toimialan työryhmäraporteissa, kansallisissa ja kansainvälisissä.

Tekstit: Riitta-Ilona Hurmerinta

Helsingin yliopisto oli itsestään selvä valinta Anita Lehikoiselle opiskelupaikaksi. Hän oli aina ollut kiinnostunut kielistä ja pääaineeksi valikoitui englantilainen filologia. – Alussa olin aivan käsittämätön suorittaja ja opintoviikkoja kertyi runsaasti. Sitten olin yhtäkkiä erittäin pihalla oleva opiskelija. Muistan joitain pääaineeni luentoja Porthaniassa, kun havahduin luennolla siihen, että en tajua mitään enkä osaa tehdä edes muistiinpanoja.

Lue lisää

Yliopisto-opintojen lomassa Anita Lehikoinen opetti englannin kieltä ammatillisessa kurssikeskuksessa ja työskenteli myös myyjänä Marimekossa. – Opettajan työ oli pikkuisen ”ansatyyppinen”, koska siitä sai silloin tuntiopettajana hyvää palkkaa. Työ houkutteli välillä liiankin paljon pelkästään rahan vuoksi. Onneksi koin, että opettajan tehtävä ei ole minua varten ja uskalsin tehdä rohkeita sivuainevalintoja.

Lue lisää

Anita Lehikoisen mielestä humanistis-yhteiskuntatieteellisten oppiaineiden sisällä tulee jatkuvasti pohtia, onko tuotettu osaaminen ja tutkimustieto sellaista, että sitä voidaan käyttää yhteiskunnan rakentamiseen. – Relevanssi ei mielestäni tarkoita sitä, että ollaan alisteisia jonkun muun asettamalle agendalle. Opitun tiedon ja tutkimustulosten käyttökelpoisuus yhteiskunnan toimintaan on vaikuttavuutta. Jos näillä aloilla on huoli siitä, että sivistys kuolee, niin sitten pitää toimia niin, että sivistys pysyy hengissä ja vaikuttaa maailmaan.

Lue lisää

Nykynuorison on vaikea kuvitella, miten erilaista opiskelu ja elämä ylipäätään oli 1980-luvun Suomessa. Uskon kuitenkin, että nykyiset opiskelijat käyvät läpi osin samanlaisia vaiheita kuin minä tuolloin. Päällimmäisenä minulla on edelleen mielessä tunne, kun pikkuhiljaa opin yliopisto-opintojen myötä uskomaan, että oikeastaan mikä tahansa on mahdollista. Tulin yliopistoon pienen teollisuuskaupungin työläisperheen tyttönä…

Lue lisää