Takaisin

Heta Pyrhönen

Heta Marjatta Pyrhönen

4.12.1960 Helsinki

Filosofian maisteri 1989, filosofian lisensiaatti 1994, filosofian tohtori 1998 (yleinen kirjallisuustiede), Helsingin yliopisto

Yleisen kirjallisuustieteen professori 2000-
Tutkimusapulainen, humanistinen tiedekunta 1985–1986
Tutkimusapulainen, Suomen Akatemia 1986
Assistentti, yleisen kirjallisuustieteen, estetiikan ja teatteritieteen laitos (1989–1990, 1992, 1994)
Tohtorikoulutettava, kirjallisuuden ja tekstuaalisuuden tohtorikoulussa 1995–1997
Yleisen kirjallisuustieteen apulaisprofessori 1997–1998.

Tutkimusteemat
Populaarikirjallisuus, erityisesti rikoskirjallisuus, naiskirjallisuus ja naiskirjailijat, adaptaatiot, narratologia ja psykoanalyyttinen kirjallisuudentutkimus.

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Kuva: Maureen Cassidy
Teksti: Heta Pyrhönen (Kaija Hartikainen, toim.)

Euroopassa, Yhdysvalloissa ja loputtomissa kokouksissa

Olen viettänyt useana kesänä jaksoja Pohjois-Amerikassa sekä Torontossa että Washington DC:ssa tutkimuksen parissa. Toronton yliopiston kirjasto ja Library of Congress ovat ihania paikkoja. On yllättävää, miten paljon saa kuukaudessa tehdyksi, kun on vapaana opetus- ja hallintotöistä. Nautin irtiolon tunteesta ja siitä, että kaikki tarvittava materiaali on helposti saatavissa.

Perin professori Pirjo Lyytikäiseltä ohjaajan paikan eurooppalaisessa tohtorikoulutusverkostossa, European Ph.D.Net: Literary and Cultural Studies. Se on kuuden yliopiston yhteinen hanke, jonka puitteissa koulutetaan kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen tohtoriopiskelijoita Cotutelle -sopimusten puitteissa. Ohjelma pyörii kolmen vuoden sykleissä, ja ohjaajat sekä tohtorikoulutettavat kokoontuvat neljä kertaa vuodessa tiivistahtisiin työseminaareihin. On hienoa saada seurata opiskelijoiden kehitystä kokoontumisten aikana. Myös kymmenen eurooppalaisen yliopiston Hermes -kesäkouluverkoston toiminta on mieluista; viimeksi kokoonnuimme viikoksi Helsingissä pohtimaan lukijoita ja lukemista ja kesällä 2015 olemme Prahassa ruotimassa kirjailijoita ja heidän asemaansa.

Olen toiminut yleisen kirjallisuustieteen oppiainevastaavana, Taiteiden tutkimuksen laitoksen johtajana, humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenenä sekä vuodesta 2014 lähtien Filosofian, taiteiden ja yhteiskunnan tutkimuksen tohtoriohjelman johtajana. Kaikkiin tehtäviin liittyy kiinnostavia asioita. Yllätyin siitä, että laitosjohtajana koin vuotuiset ”kehityskeskustelut” antoisina, sillä niissä kävi ilmi, miten hyvin eri tavoilla ihmiset ajattelevat työstään. Tohtoriohjelmassa haasteena on yhdistää monen eri oppiaineen käytäntöjä ja löytää yhteisiä tavoitteita.

Uuvuttavaa hallintotehtävissä ja yliopistoelämässä yleensä ovat monet kokoukset ja jatkuvat uudistukset. On kaikenlaista arviointia, kehittämistä ja uudistamista, jotka kaikki vaativat kokouksissa istumista, tietojen keruuta ja korulauseiden kirjoittamista. Välillä iskee epätoivo: opiskelinko pitkään vain täyttääkseni erilaisia lomakkeita, istuakseni kokouksissa ja keksiäkseni jos jonkinlaisia tavoitekuvauksia?

Kongressin kirjaston lähellä on mainio meksikolaisravintola, jossa on mukava levähtää.​
Kongressin kirjaston lähellä on mainio meksikolaisravintola, jossa on mukava levähtää.​

 

Takaisin