Takaisin

Fredrik Cygnaeus

Fredrik Cygnaeus
1.4.1807, Hämeenlinna – 7.2.1881, Helsinki

Filosofian kandidaatti, maisteri 1832, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Vararehtori 1865–1866, Keisarillisen Aleksanterin Yliopisto
Historiallis-kielitieteellisen osaston dekaani 1856–1867, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Estetiikan ja nykykansain kirjallisuuden professori 1854–1867, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Historian dosentti 1839–1854, vt. professori 1848–1853, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Rehtori 1839–1852, Helsingin yläalkeiskoulu
Poliittisten aineiden opettaja 1833–1837, Haminan kadettikoulu

Suomen taideyhdistyksen puheenjohtaja 1863–1878
Pohjalaisosakuntien kuraattori 1838–1849

Kunnianosoitukset
Valtioneuvos 1867
Ruotsin pohjantähden R 1867
Kanslianeuvos 1865
Filosofian kunniatohtori 1860, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Pyhän Stanislauksen R 2 1856, johon keisarin kruunu 1862

Muistolaatta 1948, Hämeenlinna
Postimerkki 1948

Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna
Tekstit: Tomas Sjöblom

Floran päivän suunnittelija

Monista opiskelutovereistaan poiketen Fredrik Cygnaeus oli syntyisin varakkaasta perheestä eikä joutunut taistelemaan toimeentulonsa vuoksi opintojensa aikana. Hän tutustui opintojensa aikana muun muassa Johan Ludvig Runebergiin, Elias Lönnrotiin ja Johan Vilhelm Snellmaniin, ja osallistui itsekin merkittävällä tavalla suomalaisen kansallisuusliikkeen luomiseen.

Cygnaeus vietti Lauantaiseuran parhaat vuodet pitkälti opettajana Haminan kadettikoulussa. Hän kuitenkin oli hyvin kiinnostunut ylioppilasliikkeestä, ja palattuaan hänet valittiin pohjalaisosakuntien kuraattoriksi vuonna 1838. Cygnaeus sai osakseen ylioppilaiden parissa kunnioitusta toimiessaan ylioppilaiden puolestapuhujana ja mesenaattina. Tähän vaikuttivat Cygnaeuksen erittäin hyvät suhteet upseeristoon ja valtion virkamiehistöön.

Vietettyään usean vuoden Italiassa ja Ranskassa arkistoaineistoa keräten ja kulttuuria harrastaen Cygnaeus palasi Suomeen vuonna 1847. Seuraavana vuonna puhkesi vallankumousten aalto ympäri Eurooppaa, ja Suomessakin oli kumouksellisuutta ilmassa. Läheisessä yhteydessä yliopiston sijaiskansleri, kenraali Johan Mauritz Nordenstamin kanssa Cygnaeus suunnitteli ylioppilaskunnan kuuluisan Flora-juhlan 13.5.1848.

Floran päivän juhlan lähestymistapa oli lojalistinen, mutta samalla isänmaallinen, kun esimerkiksi laulettiin ensimmäistä kertaa Runebergin Vårt Land Fredrik Paciuksen säveltämänä. Tilaisuudessa Cygnaeus piti lähes sittemmin myyttiset mittasuhteet saavuttaneen puheen ”Finlands namn”, josta valitettavasti on säilynyt ainoastaan Zacharias Topeliuksen samanniminen Floran päivän juhlasta kertova runo. Yhdessä Paciuksen, Runebergin ja Topeliuksen kanssa Cygnaeus onnistui estämään mahdolliset separatistiset, spontaanit mielenilmaisut.

Floran päivän juhlien rauhallisuudella oli ratkaiseva vaikutus siihen, että pystyttiin vakuuttamaan suurruhtinas Suomen poliittisesta rauhallisuudesta vuonna 1848 kumouksellisuuden vallitessa toisaalla. Cygnaeus oli muissakin yliopistomaailman toimissaan lojalismin edustaja. Pohjalaisosakuntien kuraattorina ja myöhemmin historiallis-kielitieteellisen osaston dekaanina hän vastusti skandinavistis-liberalistisia aatteita ja yritti hillitä ylioppilaiden riehakasta juhlimista.

Fredrik Cygnaeus pääsi koristamaan suomalaista postimerkkiä vuonna 1948, sata vuotta organisoimansa Floran päivän juhlan jälkeen.​
Fredrik Cygnaeus pääsi koristamaan suomalaista postimerkkiä vuonna 1948, sata vuotta organisoimansa Floran päivän juhlan jälkeen.​

Lähteet

Takaisin