Idea tohtoriopintojen aloittamisesta sai muotonsa loppuvuodesta 2011 juteltuani kaverini kanssa, joka oli juuri hyväksytty Oxfordiin. Aivan alusta asti halusin yhdistää filosofisen ja musiikillisen taustani ja juuri noihin aikoihin kiinnostukseni alkoi laajeta käsittämään laajempia näkökulmia kuin vain klassisen musiikin. Silloin päätin: heavymusiikki sen olla pitää. Lähetin monia alustavia sähköposteja ja opintosuunnitelmia yliopistoihin ympäri Pohjoismaita ja Isoa-Britanniaa. Tohtori Esa Lilja Helsingin yliopistosta osoitti selkeästi suurinta kiinnostusta tutkimussuunnitelmaani ja henkilökuvaani kohtaan. Päätin tavata hänet viikon matkallani tänne, jolloin myös osallistuin tohtoriseminaariin ja tapasin professori Eero Tarastin. Toukokuussa 2012 tutkimussuunnitelmani hyväksyttiin ja muutin syksyn alussa Helsinkiin.

Niin outoa kuin se onkin, en tiennyt juuri mitään Suomesta itsestään selviä yleistietoja lukuun ottamatta. Toisin kuin monet muut, joiden pääasiallinen tavoite oli ”muuttaa Suomeen”, minä tein sen vain erilaisen elämänvaiheen sivuvaikutuksena. Mutta olen todella iloinen, että tein. Ulkomailla asuminen ja ulkomaalaisena oleminen on aina vaikeaa ja viimeisen kolmen vuoden aikana olen kokenut osani vaikeuksista, mutta olen myös kokenut jotkin elämäni tähän asti hienoimmista kokemuksista. Olen tavannut erityisiä ihmisiä, tehnyt musiikkia upeiden muusikoiden kanssa ja päässyt keskustelemaan erittäin älykkäiden tutkijoiden kanssa. Tiedostan, että vaikeudet eivät lopu koskaan, mutta toivon pärjääväni hyvin täällä. Toistaiseksi kadun vain sitä, etten ole matkustellut paljoa Suomen sisällä, mutta luulen, että senkin aika koittaa vielä.