Takaisin

Matti Sintonen

Matti Tapani Sintonen
20.9.1951, Kuusankoski

Ylioppilas, Huntington North High School, Indiana, USA 1969 ja Kouvolan lyseo 1971
Filosofian kandidaatti 1976, lisensiaatti 1977, tohtori 1984 (teoreettinen filosofia), Helsingin yliopisto
Valtiotieteiden maisteri 1979 (käytännöllinen filosofia), Helsingin yliopisto
Dosentti 1985- (käytännöllinen filosofia), Helsingin ja Turun yliopistot

Johtaja 2014-, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Teoreettisen filosofian professori (mvs) 2004–2014, Helsingin yliopisto
Filosofian (erityisesti tieteenfilosofian) professori 1991–2010, Tampereen yliopisto
Filosofian laitoksen varajohtaja 2008–2010, Helsingin yliopisto
Filosofian, erityisesti logiikan ja tietoteorian professori (mvs) 2003–2004, Tampereen yliopisto
Käytännöllisen filosofian (erityisesti yhteiskuntatieteiden metodologian) professori 1984–1986, 1990–1992, 1996–2000, Helsingin yliopisto
Varttunut tieteenharjoittaja 2000–2001, vanhempi tutkija 1984–1989, nuorempi tutkija 1982–1984, Suomen Akatemia
Käytännöllisen filosofian laitoksen esimies 1985, 1999–2000, Helsingin yliopisto
Teoreettisen filosofian professori (mvs) 1989–1990, Turun yliopisto
Käytännöllisen filosofian (erityisesti yhteiskuntatieteiden metodologian) assistentti 1976–1991, Helsingin yliopisto
Visiting Fellow, Helsingin yliopiston Clare Hall Fellowship 1997–1998, Cambridge
Visiting Fellow 1993–1994, Darwin College, Cambridge
Vieraileva tutkija 1983–1984, 1997–1998, filosofian laitos sekä historian ja filosofian laitos, Cambridgen yliopisto
Vieraileva tutkija (Research Associate) 1986–1987, Boston Center for the Philosophy and History of Science, Bostonin yliopisto
Florey Student 1977–1979, Queen´s College Oxford

Tutkimusteemat: Tieteenfilosofia, erityisesti tieteellisen selittämisen ja keksimisen problematiikka, biologian filosofia, yhteiskuntatieteiden filosofia.

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Toimittaja, päätoimittaja, toimituskunnan jäsen mm. seuraavissa tieteellisissä julkaisuissa:

Ajatus
Science & Technology Studies
Behavioral and Brain Science
Synthese
Acta Philosophica Tamperensia, Polish Journal of Philosophy
Theoria
European Journal for Philosophy of Science

Kunnianosoitukset ja palkinnot:

ASLA Fulbright Senior Grant, Boston Center for the Philosophy and History of Science, Boston University, 1986–1987
Kanslerin erityispalkinto parhaasta maisterintutkinnosta valtiotieteellisen tiedekunnan täyttäessä 35 vuotta, 1980
Pro gradu -palkinnot, humanistinen tiedekunta 1975 ja valtiotieteellinen tiedekunta 1979
Suomalaisen tiedeakatemian jäsen

Kuva: Ida Pimenoff
Teksti: Matti Sintonen (Tiia Niemelä, toim.)

…mikään tekijä ole!

Ajauduin filosofian pariin hyvin nuorena, ja jo lukioaikana valintani oli selvä: jatkaisin yliopistoon. Filosofian opettamisen aloitin Tuusulan menetelmätieteellisessä kesälukiossa (filosofia oli monelle menetelmätiede, koska se opetti ajattelemaan ja argumentoimaan) kesällä 1971, siis ennen kuin tulin yliopistoon. Olen siis opiskellut filosofiaa noin 50 vuotta ja opettanutkin kohta 45 vuotta. Tosin ei ole selvää voiko filosofiaa opettaa – siihen pitää olla intohimo.

Ensimmäiset opiskeluvuodet menivät ylioppilasriennoissa, mutta sitten kokosin itseni ja suoritin tutkinnot nopeasti. Pitkä etukäteinen valmistautuminen ja hyvä englannin kielitaito varmasti auttoivat. Myöhemmin maailmalla matkustellessani huomasin myös, että tie oli valmiiksi siloitettu. G.H. von Wright ja Jaakko Hintikka etenkin olivat kaikkialla niin tunnettuja, ettei koskaan tarvinnut selitellä mitä jääkarhujen maassa puuhataan. Opin onneksi ajoissa kuinka yliopisto toimii.

Väittelin vuonna 1984. Kun vein väitöskirjani roikuttamiskappaleet Päärakennukselle, ryhdyin tekemään omistuskirjoituksia tiedekunnan jäsenille. Olin jo allekirjoittanut toistakymmentä kappaletta sabluunalla “Professori NN:lle, kunnioittaen, Tekijä”, kun ylivahtimestari kurkisti olan yli.

“Poika, jos olet kirjoittanut yhden kirjan, niin et sinä vielä mikään tekijä ole!”

Opin siis tärkeän asian: ylivahtimestari tulee yliopiston hierarkiassa heti kanslerin jälkeen.

Helsingin Sanomien Säätiön strategiapäivä. Kuva: Ida Pimenoff
Takaisin