Matti Sintonen
Päivän humanisti

Matti Sintonen

Uravalinta oli Matti Sintoselle itsestään selvä. Hän väitteli teoreettisesta filosofiasta vuonna 1984. Väitös jäi elävästi myös seuraavan sukupolven mieleen: ”Vielä vuosia väittelyn jälkeen tyttäreni Kaarina, väittelyvuonna 4-vuotias, muisti päärakennuksen ohi ajettaessa, että tuolla isi väitteli. Asia tuli vielä väittelyvuonna puheeksi Johanneksen kirkon päiväkotiryhmässä. Opettaja oli pyytänyt jokaista esittäytymään ja kertomaan mitä isä ja äiti tekevät. Isän kohdalla ei ollut ongelmia. Kaarina ilmoitti kirkkaalla äänellä, että ’isi on ilo-opin tohtoli’. Kun opettaja sitten kysyi mitä äiti tekee, pullea sormi meni hetkeksi suuhun. Sitten asia kirkastui: ’No töitä tietenkin!’”

Matti Sintonen

Matti Tapani Sintonen
20.9.1951, Kuusankoski

Ylioppilas, Huntington North High School, Indiana, USA 1969 ja Kouvolan lyseo 1971
Filosofian kandidaatti 1976, lisensiaatti 1977, tohtori 1984 (teoreettinen filosofia), Helsingin yliopisto
Valtiotieteiden maisteri 1979 (käytännöllinen filosofia), Helsingin yliopisto
Dosentti 1985- (käytännöllinen filosofia), Helsingin ja Turun yliopistot

Johtaja 2014-, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Teoreettisen filosofian professori (mvs) 2004–2014, Helsingin yliopisto
Filosofian (erityisesti tieteenfilosofian) professori 1991–2010, Tampereen yliopisto
Filosofian laitoksen varajohtaja 2008–2010, Helsingin yliopisto
Filosofian, erityisesti logiikan ja tietoteorian professori (mvs) 2003–2004, Tampereen yliopisto
Käytännöllisen filosofian (erityisesti yhteiskuntatieteiden metodologian) professori 1984–1986, 1990–1992, 1996–2000, Helsingin yliopisto
Varttunut tieteenharjoittaja 2000–2001, vanhempi tutkija 1984–1989, nuorempi tutkija 1982–1984, Suomen Akatemia
Käytännöllisen filosofian laitoksen esimies 1985, 1999–2000, Helsingin yliopisto
Teoreettisen filosofian professori (mvs) 1989–1990, Turun yliopisto
Käytännöllisen filosofian (erityisesti yhteiskuntatieteiden metodologian) assistentti 1976–1991, Helsingin yliopisto
Visiting Fellow, Helsingin yliopiston Clare Hall Fellowship 1997–1998, Cambridge
Visiting Fellow 1993–1994, Darwin College, Cambridge
Vieraileva tutkija 1983–1984, 1997–1998, filosofian laitos sekä historian ja filosofian laitos, Cambridgen yliopisto
Vieraileva tutkija (Research Associate) 1986–1987, Boston Center for the Philosophy and History of Science, Bostonin yliopisto
Florey Student 1977–1979, Queen´s College Oxford

Tutkimusteemat: Tieteenfilosofia, erityisesti tieteellisen selittämisen ja keksimisen problematiikka, biologian filosofia, yhteiskuntatieteiden filosofia.

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Toimittaja, päätoimittaja, toimituskunnan jäsen mm. seuraavissa tieteellisissä julkaisuissa:

Ajatus
Science & Technology Studies
Behavioral and Brain Science
Synthese
Acta Philosophica Tamperensia, Polish Journal of Philosophy
Theoria
European Journal for Philosophy of Science

Kunnianosoitukset ja palkinnot:

ASLA Fulbright Senior Grant, Boston Center for the Philosophy and History of Science, Boston University, 1986–1987
Kanslerin erityispalkinto parhaasta maisterintutkinnosta valtiotieteellisen tiedekunnan täyttäessä 35 vuotta, 1980
Pro gradu -palkinnot, humanistinen tiedekunta 1975 ja valtiotieteellinen tiedekunta 1979
Suomalaisen tiedeakatemian jäsen

Kuva: Ida Pimenoff
Teksti: Matti Sintonen (Tiia Niemelä, toim.)

Tieteen tärkein päämäärä on ymmärryksen lisääminen - toinen päämäärä on kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen ja yleensäkin niin sanottu yhteiskunnallinen relevanssi. Ymmärrys taas liitetään selittämiseen: meillä on ongelma tai pulma, ilmiö joka ei mahdu käsitteelliseen pirtaamme, tai on jopa ristiriidassa odotustemme kanssa. Mutta mitä ovat ymmärtää ja selittää, tieteellisesti?

Lue lisää

Ajauduin filosofian pariin hyvin nuorena, ja jo lukioaikana valintani oli selvä: jatkaisin yliopistoon. Filosofian opettamisen aloitin Tuusulan menetelmätieteellisessä kesälukiossa (filosofia oli monelle menetelmätiede, koska se opetti ajattelemaan ja argumentoimaan) kesällä 1971, siis ennen kuin tulin yliopistoon. Olen siis opiskellut filosofiaa noin 50 vuotta ja opettanutkin kohta 45 vuotta. Tosin ei ole selvää voiko filosofiaa opettaa – siihen pitää olla intohimo.

Lue lisää

Jäsenyys Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnassa vuosina 2010–2015 on johtanut lukuisiin valmistelu- ja ohjausryhmiin Akatemian sisällä. Näitä ovat mm. Kansallisen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijajaoston (FIRI) jäsenyys vuosina 2013–2015, Akatemian huippuyksikkötyöryhmän jäsenyys, Akatemian Ihmisen Mieli, Synteettinen biologian (FinSynBio) ja Biotalous- ohjelmien ohjausryhmien jäsenyys, sekä BioFuture2015 valmisteluryhmän jäsenyys.

Lue lisää

Suuri osa yhteiskunnallisesta vaikuttamisestani on tapahtunut säätiöiden kautta. Olen ollut Suomen Kulttuurirahaston johtokunnassa vuodesta 2000 ja säätiön hallituksessa vuosina 2004–2009 sekä johtokunnan puheenjohtajana ja hallituksen varapuheenjohtajana vuosina 2006–2009. Olen edelleen rahaston hallintoneuvoston jäsen, samoin toimin mm. Pohjolan100-vuotisrahaston ja Valittujen Palojen rahaston hoitokunnissa. Lisäksi toimin useita vuosia Pirkanmaan rahaston hoitokunnassa.

Lue lisää

Haaveenani voisi olla akateemisen elämän puolella johtajakauden jälkeen paneutua humanististen tieteiden tieteenteoriaan – humanistisen tutkimuksen kognitiiviseen ja sosiaaliseen profiiliin. Tarve on aivan ilmeinen: olen ollut tiiviisti mukana erilaisissa etenkin eurooppalaisissa järjestöissä kehittämässä monitieteistä tutkimusta, jossa mukana ovat olleet humanistit ja yhteiskuntatieteilijät, mutta yleensä myös luonnontieteilijät sekä bio- ja ympäristötieteilijät, etenkin biolääketieteen harjoittajat.

Lue lisää