Matti Sintonen

Matti Tapani Sintonen
20.9.1951, Kuusankoski

Ylioppilas, Huntington North High School, Indiana, USA 1969 ja Kouvolan lyseo 1971
Filosofian kandidaatti 1976, lisensiaatti 1977, tohtori 1984 (teoreettinen filosofia), Helsingin yliopisto
Valtiotieteiden maisteri 1979 (käytännöllinen filosofia), Helsingin yliopisto
Dosentti 1985- (käytännöllinen filosofia), Helsingin ja Turun yliopistot

Johtaja 2014-, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Teoreettisen filosofian professori (mvs) 2004–2014, Helsingin yliopisto
Filosofian (erityisesti tieteenfilosofian) professori 1991–2010, Tampereen yliopisto
Filosofian laitoksen varajohtaja 2008–2010, Helsingin yliopisto
Filosofian, erityisesti logiikan ja tietoteorian professori (mvs) 2003–2004, Tampereen yliopisto
Käytännöllisen filosofian (erityisesti yhteiskuntatieteiden metodologian) professori 1984–1986, 1990–1992, 1996–2000, Helsingin yliopisto
Varttunut tieteenharjoittaja 2000–2001, vanhempi tutkija 1984–1989, nuorempi tutkija 1982–1984, Suomen Akatemia
Käytännöllisen filosofian laitoksen esimies 1985, 1999–2000, Helsingin yliopisto
Teoreettisen filosofian professori (mvs) 1989–1990, Turun yliopisto
Käytännöllisen filosofian (erityisesti yhteiskuntatieteiden metodologian) assistentti 1976–1991, Helsingin yliopisto
Visiting Fellow, Helsingin yliopiston Clare Hall Fellowship 1997–1998, Cambridge
Visiting Fellow 1993–1994, Darwin College, Cambridge
Vieraileva tutkija 1983–1984, 1997–1998, filosofian laitos sekä historian ja filosofian laitos, Cambridgen yliopisto
Vieraileva tutkija (Research Associate) 1986–1987, Boston Center for the Philosophy and History of Science, Bostonin yliopisto
Florey Student 1977–1979, Queen´s College Oxford

Tutkimusteemat: Tieteenfilosofia, erityisesti tieteellisen selittämisen ja keksimisen problematiikka, biologian filosofia, yhteiskuntatieteiden filosofia.

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Toimittaja, päätoimittaja, toimituskunnan jäsen mm. seuraavissa tieteellisissä julkaisuissa:

Ajatus
Science & Technology Studies
Behavioral and Brain Science
Synthese
Acta Philosophica Tamperensia, Polish Journal of Philosophy
Theoria
European Journal for Philosophy of Science

Kunnianosoitukset ja palkinnot:

ASLA Fulbright Senior Grant, Boston Center for the Philosophy and History of Science, Boston University, 1986–1987
Kanslerin erityispalkinto parhaasta maisterintutkinnosta valtiotieteellisen tiedekunnan täyttäessä 35 vuotta, 1980
Pro gradu -palkinnot, humanistinen tiedekunta 1975 ja valtiotieteellinen tiedekunta 1979
Suomalaisen tiedeakatemian jäsen

Kuva: Ida Pimenoff
Teksti: Matti Sintonen (Tiia Niemelä, toim.)

Haaveeni

Haaveenani voisi olla akateemisen elämän puolella johtajakauden jälkeen paneutua humanististen tieteiden tieteenteoriaan – humanistisen tutkimuksen kognitiiviseen ja sosiaaliseen profiiliin.

Tarve on aivan ilmeinen: olen ollut tiiviisti mukana erilaisissa etenkin eurooppalaisissa järjestöissä kehittämässä monitieteistä tutkimusta, jossa mukana ovat olleet humanistit ja yhteiskuntatieteilijät, mutta yleensä myös luonnontieteilijät sekä bio- ja ympäristötieteilijät, etenkin biolääketieteen harjoittajat. Tällaisia hankkeita ovat olleet esimerkiksi Vesi-symposium (Stresassa Italiassa), Personalized Medicine, Sustainable Biobased Society -hanke (pääasiassa Radbout-yliopistossa), samoin EUROCORES ohjelma The Evolution of Cooperation and Trading (TECT). Aidosti monitieteiset hankkeet tarjoavat mahdollisuuksia myös humanististen tieteiden ja muiden tieteiden tasaveroiseen yhteistyöhön. Haaveenani olisi tehdä tästä yhteistyöstä syvempi analyysi.

Toinen asiaan liittyvä haave on saada monet ns. kovien tieteiden (STEM-sciences) edustajat näkemään, että humanistinen tutkimus ei ole pelkkää jutustelua, mutuajattelua. Humanistisissa tieteissä kyllä käytetään niille ominaisia menetelmiä (joita on useita, humanistiset tieteet eivät ole kognitiivisilta profiileiltaan identtisiä!), mutta samoin kuin luonnontieteissä, myös humanistisissa tieteissä väitteet tulee perustella. STEM-tieteiden edustajat usein sanovat, että tiede alkaa siitä mistä kokeet alkavat, ja esimerkiksi lääketieteessä tieteellisyyden takuuna ovat kaksoissokkokokeet. Mutta mitä on metodinen jämäkkyys humanistissa tieteissä – kaikki kun eivät tee kokeita, saati kaksoissokkokokeita.