Takaisin

Karl Collan

Karl Collan
3.1.1828, Iisalmi – 12.9.1871, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1850, lisensiaatti 1860 ja tohtori 1864, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Kirjastonhoitaja 1866–1871, Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston kirjasto
Kirjastonhoitaja 1858–1864, Ylioppilaskirjasto
Saksan kielen lehtori 1859–1866, Keisarillinen Aleksanterin yliopisto
Ylimääräinen amanuenssi 1852–1853, Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston kirjasto
Opettaja 1849, 1852–1860, Helsingfors fruntimmersskola
Opettaja 1845, 1856–1857, 1859, Helsingfors lyceum

Historiallis-kielitieteellisen tiedekunnan vt. kuraattori 1859–1860
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran rahastonhoitaja 1856–1862

Kuva: Museovirasto
Tekstit: Tomas Sjöblom

Teknisesti mestarillinen säveltäjä ja runouden kääntäjä

Karl Collan oli paitsi opettaja ja kirjastonhoitaja myös kirjailija, kääntäjä ja säveltäjä. Kaikista rooleistaan hänet tunnetaan tänä päivänä parhaiten säveltäjänä.

Suomessa ei Collanin aikana ollut järjestelmällistä musiikinopetusta. Sen aloitti Martin Wegelius vasta vuonna 1882. Collan oli itseoppinut säveltäjä, jonka ensimmäisiä sävellyksiä julkaistiin jo hänen opiskeluaikanaan. Hän kuului varhaisromantikkojen koulukuntaan, tyylilajiin, johon oli tutustunut opintomatkoillaan Manner-Eurooppaan. Siellä hän oli tutustunut tuoreimpiin eurooppalaisiin musiikkivirtauksiin.

Collanin lähimmät esikuvat olivat itävaltalainen Franz Schubert ja saksalainen Felix Mendelssohn. Heidän tuotantoon perehtyneestä Collanista tulikin suomalaisen romantiikanajan yksinlaulun arvostetuimpia edustajia. Muun muassa Esko Häkli on arvioinut, että Collan oli ”teknisesti mestarillinen” säveltäjä. Musiikkitieteen professori Eero Tarasti on verrannut Collania aikalaiseen Axel Gabriel Ingeliukseen, todeten Collanin olleen ylivertaisesti parempi. Suomalaisen musiikin suurmies Heikki Klemetti taas on katsonut, ettei Collanilta löydy yhtään ala-arvoista sävellystä.

Kuva: Museovirasto.

Sävellysten osalta Collanin tuotannosta ovat jääneet elämään erityisesti nationalistiset teokset. Hän sävelsi musiikin muun muassa Zacharias Topeliuksen Vaasan marssiin, August Ahlqvistin Savolaisen lauluun ja Johan Ludvig Runebergin Hurtti-Ukko-marssiin, josta sittemmin tuli Kainuun prikaatin kunniamarssi.

Collanin kiistatta tunnetuin sävellys on kaikesta huolimatta Topeliuksen runoon vuonna 1855 sävelletty Sylvian joululaulu. Se on useamman kerran valittu kaikkein kauneimmaksi suomalaiseksi joululauluksi, muun muassa Yleisradion äänestyksissä 1960-luvulla ja uudestaan vuonna 2002.

Karl Collan oli myös kirjailija ja kääntäjä, joka oli kiinnostunut muun muassa kansanrunoudesta. Hän teki muun muassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantaman matkan, jolla keräsi kansanrunoutta ja -sävelmiä Savossa ja Karjalassa vuonna 1854. Hän tuli tunnetuksi erityisesti runouden ruotsintajana. Collanin kirjallisista julkaisuista huomattavimpana pidetään Uuden Kalevalan ensimmäistä täysimittaista ruotsinnosta, joka ilmestyi kahtena niteenä vuosina 1864 ja 1868.

Karl Collan oli ensimmäinen, joka ruotsinsi Uuden Kalevalan kokonaisuudessaan. Kuva. Internet Archive.

Lähteet

Takaisin