Veikko Koskenniemi
Päivän humanisti

Veikko Koskenniemi

Veikko Antero Koskenniemi on jäänyt suomalaisten tietoisuuteen Sibeliuksen Finlandia-hymnin sanoittajana. Tilaustyönä tehty sanoitus ei kuitenkaan ollut Koskenniemen kuuluisuuden avaintyö. 1910-luvulla julkaistut runot nostivat hänet suomalaisten suosikkirunoilijaksi. Lisäksi hän työskenteli kirjallisuuskriitikkona ja useamman lehden päätoimittajana sekä Turun yliopistossa professorina, vararehtorina ja rehtorina.

Veikko Koskenniemi

Veikko Antero Koskenniemi (aik. Forsnäs)
8.7.1885, Oulu - 4.8.1962, Turku

Filosofian kandidaatti 1907, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Avustaja 1905, Uusi Suomi (aik. Suometar)
Päätoimittaja 1917–1918, Uusi Päivä, 1918–1919 Iltalehti ja 1912–1921 Aika
Professori, kotimainen kirjallisuus ja yleinen kirjallisuushistoria, 1921–1948, Turun yliopisto
Vararehtori 1923–1924 ja rehtori 1924–1932, Turun yliopisto
Suomen Akatemian jäsen 1948–1955

Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Tekstit: Tero Juutilainen

Kolmen kaupungin kasvatti

Veikko Antero Koskenniemi syntyi Oulussa vuonna 1885. Hänen vanhemmillaan oli suuri ikäero, mikä heijastui myös osittain Veikon kasvatukseen. Hänen isänsä kuoli Veikon ollessa parivuotias ja siitä lähtien hän kasvoi naisvaltaisessa seurassa. Isän alkuperäinen sukunimi oli Forsnäs, jonka Veikko suomensi opiskeluaikoinaan Koskenniemeksi osana nimien suomentamisaaltoa.

Lue lisää

”Valkoisen Suomen hovirunoilija”

Veikko Koskenniemen runojen ja kirjoitusten teemat ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Ne heijastavat hyvin hänen elämänvaiheitaan, joskin antavat hieman yksipuolisen kuvan hänestä. Runokokoelmien julkaisut ovat arkipäivää nuoren vastavalmistuneen kandidaatin tutkinnossa, kun taas 1920- ja 1930-luvuilla siirrytään tieteellisempään suuntaan monografioiden myötä.

Lue lisää