Ulla-Maija Forsberg
Päivän humanisti

Ulla-Maija Forsberg

Ulla-Maija Forsberg lumoutuu sanoista, niiden käytöstä ja alkuperästä. Tutkimukseen häntä innostavat ennen kaikkea uhanalaiset ja jo sammuneet suomalais-ugrilaiset kielet ja murteet, ja toisaalta aivan uusimmat ja dynaamisesti kehittyvät kielimuodot. Jälkimmäistä edustaa stadin slangi, Forsbergin äidin- (tai oikeastaan isän)kieli, jonka etymologisen sanakirjan laadintaan hänet hiljattain haastettiin.

Ulla-Maija Forsberg

Ulla-Maija Forsberg (ent. Kulonen)
2.8.1960 Helsinki

Humanististen tiedeteiden kandidaatti 1983, filosofian kandidaatti 1984, filosofian lisensiaatti 1986 ja filosofian tohtori 1989 (suomalais-ugrilainen kielentutkimus), Helsingin yliopisto

Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori 1998-, Helsingin yliopisto
Vararehtori 2010–2013, Helsingin yliopisto
Dekaani 2007–2009, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta
Tutkija / erikoistutkija 1989–1998, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Tutkimusavustaja 1984–1989, Suomen Akatemia

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat: historiallinen ja vertaileva kielitiede, etymologia (sanojen alkuperän tutkimus), sanastontutkimus, leksikografia, syntaksi, obinugrilaiset kielet, unkari

Tärkeimpiä julkaisuja (monografioita ja sanakirjoja)
The Passive in Ob-Ugrian (väitöskirja, 1989)
Suomen sanojen alkuperä; etymologinen sanakirja 1–3 (1992/1995/2000, päätoim.)
Johdatus unkarin kielen historiaan (1993)
Johdatus saamentutkimukseen (toim. & Juha Pentikäinen, Irja Seurujärvi-Kari, 1994)
Sanojen alkuperä ja sen selittäminen. Etymologista leksikografiaa (1996)
The Saami: a Cultural Encyclopaedia (ed. & Risto Pulkkinen, Irja Seurujärvi-Kari 2005)
Itämansin kielioppi ja tekstejä (2007)
Fonesteemit ja sananmuodostus (2010)
Suomi-unkari -sanakirja (päätoim. & Magdolna Kovács, ilmestyy syksyllä 2015)

Palkinnot ja erityissaavutukset
Valtion tiedonjulkistamispalkinto 2006
SVR I 2009
Finlands svenska folktingets förtjänstmedalj 2013

Kuva: Ari Aalto
Tekstit: Ulla-Maija Forsberg (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Sanat ja niiden kirjat

Kuinka paljon kielessä on sanoja? Onko suomen kieli sanastoltaan erityisen rikas? Vastausta voi etsiä sanakirjoista, mutta tyhjentävää vastausta ei voi antaa. Vanhassa nykysuomen sanakirjassa on sana-artikkeleita noin 200 000, kolmiosaisessa kielitoimiston sanakirjassa puolet siitä. Suomen murteiden sana-arkistossa on noin 8 miljoonaa sanalippua.

Lue lisää

Hallinnon harjalle ja takaisin

En ehtinyt työskennellä yliopistossa kymmentäkään vuotta, kun löysin itseni humanistisen tiedekunnan dekaanin huoneesta päärakennuksesta. Elettiin vuosia, jolloin valmistauduttiin suureen yliopistouudistukseen, ja kiireet olivat sen mukaisia.

Lue lisää

Parhaat hetkeni Helsingin yliopistossa

Parhaat muistoni yliopistosta liittyvät promootioihin. Niistä on vaikea valita mieleenpainuvinta. Ensimmäisessä olin ultimustohtorina 350-vuotisjuhlapromootiossa 1990. Tuon kokemuksen jälkeen ei ollut vaikea vastata myöntävästi, kun minua pyydettiin juhlamenojen ohjaajaksi vuoden 2003 promootioon. Oli ilo osallistua järjestelyihin alusta saakka tiiviisti yhdessä promootiotoimikunnan ja muiden officianttien kanssa. Tietysti itse promootiokin oli entistä juhlavampi ja sykähdyttävämpi kokemus, kun sai olla vastuussa juhlamenojen onnistumisesta.

Lue lisää

Obinugrilaiset kielet

Monet suomen sukukielistä ovat vakavasti uhanalaisia. Tähän ryhmään kuuluvat myös Siperiassa puhuttavat obinugrilaiset kielet hanti (ennen: ostjakki) ja mansi (ennen: voguli). Monet niistä murteista, joita suomalaiset ja unkarilaiset kielentutkijat tallensivat sata vuotta sitten, ovat jo sammuneet.

Lue lisää