← Takaisin

Ulla-Maija Forsberg

Ulla-Maija Forsberg (ent. Kulonen)
2.8.1960 Helsinki

Humanististen tiedeteiden kandidaatti 1983, filosofian kandidaatti 1984, filosofian lisensiaatti 1986 ja filosofian tohtori 1989 (suomalais-ugrilainen kielentutkimus), Helsingin yliopisto

Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori 1998-, Helsingin yliopisto
Vararehtori 2010–2013, Helsingin yliopisto
Dekaani 2007–2009, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta
Tutkija / erikoistutkija 1989–1998, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Tutkimusavustaja 1984–1989, Suomen Akatemia

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat: historiallinen ja vertaileva kielitiede, etymologia (sanojen alkuperän tutkimus), sanastontutkimus, leksikografia, syntaksi, obinugrilaiset kielet, unkari

Tärkeimpiä julkaisuja (monografioita ja sanakirjoja)
The Passive in Ob-Ugrian (väitöskirja, 1989)
Suomen sanojen alkuperä; etymologinen sanakirja 1–3 (1992/1995/2000, päätoim.)
Johdatus unkarin kielen historiaan (1993)
Johdatus saamentutkimukseen (toim. & Juha Pentikäinen, Irja Seurujärvi-Kari, 1994)
Sanojen alkuperä ja sen selittäminen. Etymologista leksikografiaa (1996)
The Saami: a Cultural Encyclopaedia (ed. & Risto Pulkkinen, Irja Seurujärvi-Kari 2005)
Itämansin kielioppi ja tekstejä (2007)
Fonesteemit ja sananmuodostus (2010)
Suomi-unkari -sanakirja (päätoim. & Magdolna Kovács, ilmestyy syksyllä 2015)

Palkinnot ja erityissaavutukset
Valtion tiedonjulkistamispalkinto 2006
SVR I 2009
Finlands svenska folktingets förtjänstmedalj 2013

Kuva: Ari Aalto
Tekstit: Ulla-Maija Forsberg (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Hallinnon harjalle ja takaisin

En ehtinyt työskennellä yliopistossa kymmentäkään vuotta, kun löysin itseni humanistisen tiedekunnan dekaanin huoneesta päärakennuksesta. Elettiin vuosia, jolloin valmistauduttiin suureen yliopistouudistukseen, ja kiireet olivat sen mukaisia.

Dekaanikauden suurin ponnistus oli laitosrakenteen uudistaminen. Tiedekunnan oma kirjasto annettiin uuteen yhteiseen Helsingin yliopiston kirjastoon. Muodostettiin neljä isoa laitosta ja viriteltiin niille sopivaa hallintomallia. Keksittiin laitoksille nimiä, ja oman nykyisen kotilaitokseni nimestä tuli yliopiston pisin.

Dekaanikauden jälkeen olin neljä vuotta yliopiston ensimmäisenä vararehtorina. Humanistille oli valaisevaa hahmottaa yliopiston kokonaisuus sekä kampusten ja tieteenalojen moninaisuus. Strategia, laatutyö, henkilöstön hyvinvointi ja kiinteistöjen kunto olivat asioita, joihin syvennyin uudella tavalla. Kansainväliset suhteet veivät minua paikkoihin, joihin fennougristina en ehkä koskaan olisi tullut menneeksi: Kiinaan, Saudi-Arabiaan, Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan.

Namibian presidentti Hifikepunye Pohamba ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailivat Kaisa-talossa 13.11.2013. Kuvassa myös kansleri Thomas Wilhelmsson, vararehtori Ulla-Maija Forsberg ja ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen. Kuva: Ari Aalto.​
Namibian presidentti Hifikepunye Pohamba ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailivat Kaisa-talossa 13.11.2013. Kuvassa myös kansleri Thomas Wilhelmsson, vararehtori Ulla-Maija Forsberg ja ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen. Kuva: Ari Aalto.​

Kaunein, ja uskoakseni pysyvä muisto tuolta ajalta on Kaisa-kirjaston valmistuminen ja avaaminen. Siitä tuli hienompi kuin koskaan osasin kuvitella. Nyt, palattuani taas enemmän tutkimusta salliviin tehtäviin, olen viettänyt siellä ns. laatuaikaa kirjojen ja aineistojen parissa ja iloitsen joka kerta nähdessäni, miten ympäristö inspiroi muitakin.

Ulla-Maija Forsberg ja presidentti Tarja Halonen Naistenpäivän juhlatilaisuudessa 2012. Kuva: Linda Tammisto.​
Ulla-Maija Forsberg ja presidentti Tarja Halonen Naistenpäivän juhlatilaisuudessa 2012. Kuva: Linda Tammisto.​

 

Kirjoittaja

Ulla-Maija Forsberg

Ulla-Maija Forsberg (ent. Kulonen)
2.8.1960 Helsinki

Humanististen tiedeteiden kandidaatti 1983, filosofian kandidaatti 1984, filosofian lisensiaatti 1986 ja filosofian tohtori 1989 (suomalais-ugrilainen kielentutkimus), Helsingin yliopisto

Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori 1998-, Helsingin yliopisto
Vararehtori 2010–2013, Helsingin yliopisto
Dekaani 2007–2009, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta
Tutkija / erikoistutkija 1989–1998, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Tutkimusavustaja 1984–1989, Suomen Akatemia

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat: historiallinen ja vertaileva kielitiede, etymologia (sanojen alkuperän tutkimus), sanastontutkimus, leksikografia, syntaksi, obinugrilaiset kielet, unkari

Tärkeimpiä julkaisuja (monografioita ja sanakirjoja)
The Passive in Ob-Ugrian (väitöskirja, 1989)
Suomen sanojen alkuperä; etymologinen sanakirja 1–3 (1992/1995/2000, päätoim.)
Johdatus unkarin kielen historiaan (1993)
Johdatus saamentutkimukseen (toim. & Juha Pentikäinen, Irja Seurujärvi-Kari, 1994)
Sanojen alkuperä ja sen selittäminen. Etymologista leksikografiaa (1996)
The Saami: a Cultural Encyclopaedia (ed. & Risto Pulkkinen, Irja Seurujärvi-Kari 2005)
Itämansin kielioppi ja tekstejä (2007)
Fonesteemit ja sananmuodostus (2010)
Suomi-unkari -sanakirja (päätoim. & Magdolna Kovács, ilmestyy syksyllä 2015)

Palkinnot ja erityissaavutukset
Valtion tiedonjulkistamispalkinto 2006
SVR I 2009
Finlands svenska folktingets förtjänstmedalj 2013

Kuva: Ari Aalto
Tekstit: Ulla-Maija Forsberg (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

← Takaisin