Pehr Evind Svinhufvud
Päivän humanisti

Pehr Evind Svinhufvud

Pehr Evind Svinhufvud on monille suomalaisille jäänyt mieleen Mäntsälän kapinan taltuttajana sekä järkähtämättömänä laillisuusmiehenä. Svinhufvud oli monella tapaa avainasemassa Suomen irtaantuessa Venäjän vallasta ja hän myös johti itsenäistä Suomea ensimmäisen vuoden ajan. Hänen laaja-alainen tietämyksensä niin historiasta kuin lakipykälistä takasi hänelle hyvän pohjan hoitaa sekä tuomarin että 1930-luvulla myös tasavallan presidentin vaativia tehtäviä.

Pehr Evind Svinhufvud

Pehr Evind Svinhufvud
15.12.1861, Sääksmäki – 29.2.1944, Luumäki

Filosofian kandidaatti (historia) 1881, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Molempain oikeuksien kandidaatti 1886, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Varatuomari 1888

Turun hovioikeuden asessori 1902,
Heinolan tuomiokunnan tuomari 1906
Lappeen tuomiokunnan tuomari 1908,
Prokuraattori 1917 – 1918,
Suomen Vakuus Oy:n toimitusjohtaja 1919 – 1920
Senaatin puheenjohtaja 27.11.1917 - 27.5.1918
Valtionhoitaja 18.5. - 12.12.1918
Valtakunnanoikeuden jäsen 1919 – 1931
Pääministeri 4.7.1930 - 18.2.1931
Tasavallan presidentti 1931 – 1937

Tekstit: Tero Juutilainen
Kuva: Wikimedia Commons

Laillisuutta ja politiikkaa

Pehr Evind Svinhufvud syntyi aatelissuvun vesaksi Hämeessä Sääksmäellä joulukuussa 1861. Aatelistausta ei kuitenkaan ollut merkki varallisuuden tasosta. Svinhufvudin ollessa muutaman vuoden ikäinen hänen merikapteeni-isänsä ja isoisänsä menehtyivät, ja perhe joutui luopumaan Rapolassa sijainneesta tilastaan. Olga-äiti toi perheen Helsinkiin ja huolehti toimeentulosta Hypoteekkiyhdistyksen konttoristina.

Lue lisää

”Ukko-Pekka” presidenttinä

Pehr Evind Svinhufvud oli melkein koko 1920-luvun syrjässä poliittisesta elämästä. Hän työskenteli toimitusjohtajana pankissa, mutta kun se ei saanut tuulta allensa, niin hän siirtyi harrastamaan maanviljelystä Luumäelle. Svinhufvud osallistui aktiivisesti kuitenkin suojeluskuntatoimintaan.

Lue lisää

Svinhufvudin puheet

Toimiensa kautta Svinhufvud pääsi pitämään kaksi sisäpoliittisesti merkittävää puhetta. Ensimmäinen oli Suomen itsenäisyysjulistus, joka luettiin eduskunnassa 4.12.1917 ja toinen oli Mäntsälän kapinan kukistanut puhe. Muitakin puheita on säilynyt ja alla niistä on muutamia.

Lue lisää