Panu Pulma
Päivän humanisti

Panu Pulma

Panu Pulma on historiantutkimuksen sekatyömies. Hän aloitti tutkimustyön Suomen Akatemian projektitutkijana, mutta sittemmin elätti itseään tekemällä tilaustöinä mm. Suomen lastensuojelun historian (1987), Kajaanin kaupungin historian (1994) ja sosiaalisia ongelmia koskevan osuuden Helsingin kaupungin historiaan (2000). Pulman tutkimusten aikajana on ulottunut 1700-luvulta 2000-luvulle ja aihepiiri painottunut sosiaali-, kaupunki- ja vähemmistöhistoriaan. Tutkimusteemojen hajautuminen laaja-alaisesti on auttanut Pulmaa opetustyössä, jota hän on tehnyt yliopistotasolla vuodesta 1982 alkaen.

Panu Pulma

Panu Tapio Pulma
2.10.1952, Kajaani

Filosofian kandidaatti 1980 ja filosofian tohtori 1985 (Suomen ja Skandinavian historia), Helsingin yliopisto

Assistentin, apulaisprofessorin ja professorin sijaisuuksia, Helsingin ja Joensuun yliopistot 1982–2015
Suomen ja Skandinavian historian dosentti (HY) 1986
Suomen ja Pohjoismaiden historian yliopistonlehtori vuodesta 2001
Suomen Akatemia, vanhempi tutkija 1997–2000, akatemiatutkija 2001
Suomen akatemia, projektinjohtajana 1988–1991, 2010–2013,
Kajaanin kaupunki, historiantutkija 1987–1992

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat: Köyhyyden, lastensuojelun ja sosiaalipolitiikan historia, perhehistoria, kaupunkihistoria, vähemmistöhistoria

Palkinnot ja erityissaavutukset
- Väinö Voionmaa -palkinto parhaasta paikallishistoriallisesta tutkimuksesta 1996: Pikkukaupungin unelmia. Kajaani 1907–1977 (yhdessä Oiva Turpeisen kanssa)
- Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2013: Suomen romanien historia (tutkijaryhmän kanssa)
- Gunnar Mickwitz -palkinto ansioista pohjoismaisessa historiantutkimuksessa 2013

Kuva: Panu Pulma
Tekstit: Panu Pulma, Riitta-Ilona Hurmerinta (toim.)

Vanhana teiniaktivistina ja poliittisesti organisoituneena opiskelijana minusta oli alusta alkaen luontevaa olla mukana siellä missä asioista päätettiin. Vanhalla historian laitoksella kehittyi hyvin vahva yhteistyön traditio, ja olin alusta pitäen mukana erilaisissa opintotoimikunnissa, suunnitteluryhmissä ja 1990-luvulla, kun hallinto uudistui, laitosjohtoryhmässä ja tiedekuntaneuvostossa.

Lue lisää

Parasta kuluneissa vuosikymmenissä on ollut mahdollisuus tehdä töitä todella hienojen tutkijoiden ja vahvojen persoonallisuuksien kanssa: Eino Jutikkala, Yrjö Blomstedt, Matti Viikari, Matti Klinge, Heikki Ylikangas, vain muutamia mainitakseni. Olen kunnioittanut näitä huippuja valtavasti, ja ollut myös heidän kanssaan eri mieltä – mikä ei aina ole ollut ihan helppoa. Valtava koulu!

Lue lisää

Haaveilen eläkkeelle siirtymisestä. Aion keskittyä lukemaan niitä kirjoja, joita en ole ehtinyt vaikka olisin halunnut. Pianoa haluaisin oppia soittamaan ja laittamaan ruokaa.

Lue lisää