Otto Wille Kuusinen
Päivän humanisti

Otto Wille Kuusinen

Otto Wille Kuusinen kuuluu Suomen 1900-luvun kiistellyimpiin hahmoihin – hän on saanut osakseen sekä rankkaa arvostelua että ihailua. Hänet muistetaan ehkä parhaiten poliittisista rooleistaan Suomen sisällissodassa 1918 sekä talvisodassa niin kutsutun Terijoen hallituksen johtajana 1939–1940 sekä työstään Suomen Kommunistisen Puolueen parissa. Kuusinen oli kuitenkin paitsi ideologi, myös runoilija, Jyväskylän lyseon herkkä monilahjakkuus, jolle povattiin nuorena jopa professorin uraa.

Otto Wille Kuusinen

Otto Wilhelm (Wille, Ville) Kuusinen
4.10.1881, Laukaa - 17.5.1964, Moskova.

Filosofian kandidaatti Keisarillisesta Aleksanterin yliopistosta 1905 (filosofia, estetiikka, taidehistoria)

Suomalainen-lehden toimittaja 1901–1902
Työmies-lehden avustaja 1904–1906, toimittaja 1907–1916
Sosialistisen Aikakauslehden perustaja 1905, toimitussihteeri 1906–1908
Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) puoluetoimiston sihteeri 1916–1917
Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) maanalaisessa työssä Suomessa ja Ruotsissa 1919–1921
Kommunistisen Internationaalin toimeenpanevan komitean sihteeristön jäsen 1921–1939
Karjalais-suomalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan presidentti 1939–1956

SDP:n kansanedustaja (Uudenmaan läänin vaalipiiri) 1908–1909, 1911–1913, 1917
SDP:n puheenjohtaja 1911–1917
Suomen kansanvaltuuskunnan valistusasiainvaltuutettu 1918
Suomen kansanhallituksen pääministeri ja ulkoministeri Terijoella 1939–1940
Neuvostoliiton korkeimman neuvoston jäsen 1940–1964, puhemiehistön jäsen 1940–1957
Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen (NKP) keskuskomitean puhemiehistön ja sihteeristön jäsen 1957–1964

Neuvostoliiton Tiedeakatemian jäsen 1958–1964

Kunnianosoitukset:
Sosialistisen työn sankarin arvo 1961
Leninin kunniamerkki kolme kertaa

Kuusisen mukaan nimetty:
O. W. Kuusisen Säätiö 1964, Petroskoin yliopisto, Venäjä
Katu Moskovassa ja Petroskoissa

Kuva: Kansan arkisto
Tekstit: Tiia Niemelä

Runebergin hengessä

Jonas Heiska maalasi Otto Wille Kuusisen muotokuvan vuonna 1900. Kuva: Kansan Arkisto

Otto Wille Kuusinen aloitti kirjoittajanuransa jo nuorena. Kuten monien aikalaisensa, nuoren runoilijan ensimmäinen julkaisukanava oli hänen opinahjonsa lehti. Jyväskylän lyseon tapauksessa lehti oli nimeltään Oras, johon hän 1890-luvun loppupuolella alkoi kirjoittaa salanimellä Otto Näre.

Samaan aikaan kun…

Lue lisää

Puolisona vallankumouksellinen

Otto Wille Kuusinen oli tunnettu naistenmies ja ehti elämänsä aikana naimisiin kolmesti. Ensimmäinen vaimo Saima Dahlström (1873­-1950) oli Kuusisen koulutoverin sisar, johon Kuusinen tutustui vieraillessaan Dahlströmien kotitilalla Luhangassa. Saima Dahlström oli Kuusista kahdeksan vuotta vanhempi ja talollisen tytär, mutta ilmeisesti hän ei piitannut säätyasemaansa liittyvistä sovinnaisuuskäsityksistä, sillä suhde köyhään räätälinpoikaan…

Lue lisää

Viimeinen leposija Kremlin muurissa

Otto Wille Kuusinen on ainoa suomalainen, joka on haudattu Moskovan kuuluisimpiin nähtävyyksiin kuuluvaan Kremlin muuriin. Kuusinen kuoli maksasyöpään Moskovassa 82 vuoden iässä 17.5.1964. Neuvostojohto muisti häntä surureunaisin lehdin, joissa julkaistiin laajoja muistokirjoituksia. Kuusisen hautajaisseremonia pidettiin ammattiliittojen talossa Dom Sojusovissa, samassa paikassa kuin 11 vuotta aikaisemmin Stalinin hautajaiset. Hautajaisia…

Lue lisää