Leevi Madetoja
Päivän humanisti

Leevi Madetoja

Leevi Madetoja nousi vaatimattomista lähtökohdista suomalaisen musiikin suurmieheksi. Hän kuului ensimmäisiin merkittäviin suomalaisiin säveltäjiin, jotka hakivat tärkeimmät virikkeensä Ranskasta. Madetojan säveltämää Pohjalaisia-oopperaa on luonnehdittu jopa kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi oopperaksi. Hän oli sukupolvensa merkittävin suomalainen sinfonikko.

Leevi Madetoja

Leevi Antti Madetoja
17.2.1887, Oulu – 6.10.1947, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1910, maisteri 1914, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Helsingin musiikkiopiston päästötodistus 1910, jatko-opintoja Pariisissa, Wienissä ja Berliinissä 1910–1912

Musiikinopettaja 1926–1936, Helsingin yliopisto
Valtion säveltäjäeläke 1919
Musiikkiarvostelija 1916–1932, Helsingin Sanomat
Musiikin teorian ja historian opettaja 1916–1939, Helsingin musiikkiopisto/Helsingin Konservatorio/Sibelius-Akatemia
Orkesterin johtaja 1914–1916, Viipurin Musiikinystäväin orkesteri
Apulaiskapellimestari 1912–1914, Filharmonisen seuran orkesteri

Säveltäjäin tekijänoikeustoimiston johtokunnan jäsen 1928–1947, puheenjohtaja 1937–1947
Valtion säveltaiteellisen asiantuntijalautakunnan sihteeri 1918–1928, jäsen 1928–1947, puheenjohtaja 1936–1947
Suomen Säveltaiteilijain Liiton perustajajäsen 1917, johtokunnan jäsen 1917–1947, puheenjohtaja 1933–1936
Ruotsin Kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen

Teokset

Kunnianosoitukset
Suomen Säveltäjien kunniajäsen 1947
Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinto 1947
Professorin arvo 1937
Kalevalan riemuvuoden stipendi 1936

Kuva: Wikimedia Commons
Tekstit: Tomas Sjöblom

Leevi Madetoja syntyi vaatimattomiin olosuhteisiin Oulussa vuonna 1887. Isä oli perämies, joka kuoli Yhdysvalloissa ennen kuin ehti nähdä poikaansa, äiti oli myyjätär. Kun huomattiin, että pojalta luonnistui paremmin kirjalliset kuin käden työt, hänet lähetettiin Oulun suomalaiseen lyseoon opiskelemaan. Valmistuttuaan sieltä vuonna 1906 hän muutti Helsinkiin opiskelemaan musiikkia sekä yliopistossa että musiikkiopistossa.

Lue lisää

Leevi Madetojan säveltämästä noin sadasta kuoroteoksesta lähes puolet on sävelletty mieskuorolle. Ne ovat kuitenkin usein erittäin vaativia, ja ovat siitä syystä jääneet jossain määrin helpompien teosten varjoon. Tähän artikkeliin olemme koonneet kaksi esimerkkiä Madetojan kuoroteoksista ylioppilaskuntien kuorojen esittäminä.

Lue lisää