Kustaa Vilkuna
Päivän humanisti

Kustaa Vilkuna

Akateemikko Kustaa Vilkuna oli kansatieteen professori, sotasensuuriviraston päällikkö ja politiikan taustavaikuttaja. Hän oli mukana perustamassa Talonpoikaiskulttuurisäätiötä ja jäsen lukemattomissa yhdistyksissä, seuroissa ja neuvostoissa. Vilkuna oli myös merkittävä yhteiskunnallinen taustavaikuttaja Suomen sodanjälkeisessä politiikassa.

Kustaa Vilkuna

Kustaa Gideon Vilkuna
26.10.1902, Nivala – 6.4.1980, Kirkkonummi

Filosofian kandidaatti (suomen kieli) 1927, lisensiaatti (kansatiede) 1935, tohtori (kansatiede) 1936, Helsingin yliopisto

Suomen Akatemian jäsen 1959–1972
Opetusministeri 1958
Historiallis-kielitieteellisen osaston dekaani 1952–1957, Helsingin yliopisto
Suomalais-ugrilaisen kansatieteen professori 1950–1959, Helsingin yliopisto
Valtion tiedotuslaitoksen päällikkö 1943–1944
Sotasensuuriviraston päällikkö 1939–1943
Dosentti 1936–1950, Helsingin yliopisto
Apulaisjohtaja 1931–1944, Sanakirjasäätiö

Tekstit: Tomas Sjöblom

Kiistelty akateemikko

Kustaa Vilkuna syntyi nivalalaiseen talonpoikaisperheeseen vuonna 1902. Hänen nuorempi veljensä Frans Joosef jäi pitämään huolta tilasta, jolloin Vilkunalle avautui mahdollisuus lähteä erilaiselle tielle.

Lue lisää

Kuninkaantekijä

Opiskeluaikanaan Kustaa Vilkuna ei juuri osallistunut osakuntaelämään tai opiskelijapolitiikkaan. Poliittinen aktiivisuus heräsi hänessä vasta myöhemmin, 1930-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen hänestä tuli yksi maan välillisesti vaikutusvaltaisimmista henkilöistä.

Lue lisää

Kustaa Vilkunan kirjallinen tuotanto

Kustaa Vilkunan kirjallinen tuotanto:

  • Varsinaissuomalaisten kansanomaisesta taloudesta ja kulkuneuvoista, (väitöskirja) 1935.
  • Kainuu-Kvenland: Missä ja mikä?, 1957.
  • Kihlakunta ja häävuode: Tutkielmia suomalaisen yhteiskunnan järjestymisen vaiheilta, 1964.
  • Die Pfluggeräte Finnlands, 1971.
  • Lohi: Kemijoen ja sen lähialueen lohenpyynnin historia, 1974.
  • Isien työ: Maan ja veden viljaa, 1943.
  • Työ…
Lue lisää