Ilkka Niiniluoto
Päivän humanisti

Ilkka Niiniluoto

Ilkka Niiniluoto on toiminut jo puoli vuosisataa Helsingin yliopiston piirissä. Matematiikan opiskelija innostui teoreettisesta filosofiasta niin, että hänestä tuli oppiaineen professori 31-vuotiaana. Niiniluoto tunnetaan terävänä tieteenfilosofina, joka on puolustanut tieteellistä maailmankatsomusta ja sivistysyliopistoa valistuksen hengessä.

Ilkka Niiniluoto

Ilkka Maunu Olavi Niiniluoto
12.3.1946, Helsinki

LuK 1967 ja FK 1968 (sovellettu matematiikka), FL 1971 ja FT 1974 (teoreettinen filosofia), Helsingin yliopisto

Teoreettisen filosofian professori 1977–2014, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston kansleri 2008–2013
Helsingin yliopiston rehtori 2003–2008
Matematiikan apulaisprofessorina 1973–1977, Helsingin yliopisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat: tieteenfilosofia, filosofinen logiikka, tieto-oppi, kulttuurifilosofia, filosofian historia

Pääteoksiin kuuluvat Is Science progressive? (1984), Truthlikeness (1987) ja Critical Scientific Realism (1999). Parin sadan tieteellisen artikkelin ja toimitettujen teosten lisäksi julkaissut toista kymmentä suomenkielistä oppikirjaa ja esseekokoelmaa. mm. Tiede, filosofia ja maailmankatsomus (1984), Maailma, minä ja kulttuuri (1990), Järki, arvot ja välineet (1994) ja Totuuden rakastaminen (2003).

Palkinnot ja erityissaavutukset
Helsingin yliopiston tiedonjulkistamispalkinto 1986
Chydenius-palkinto 1990
Prometheus-palkinto 2004
Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtori 2007

Tekstit: Ilkka Niiniluoto (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Totuuden läheisyys

Tulin yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa, mutta humanistisen toimittajaperheen antama tausta ajoi minua filosofian pariin. Opinnoissani minua kiinnosti erityisesti todennäköisyysteoria ja logiikka.

Lue lisää

Parhaat hetkeni Helsingin yliopistossa

Yliopistolaisen elämässä on mainio rytmi: opiskeluun, opetukseen ja tutkimukseen liittyvän päivittäisen aherruksen saumakohtina ovat mieltä virkistävät ja kohottavat juhlatilaisuudet. Niistä minulla on iloisia muistoja jo opiskeluajalta eteläsuomalaisesta osakunnasta ja filosofian opiskelijoiden yhdistyksestä Dilemmasta, jota olin perustamassa 1967.

Lue lisää

Luottamustehtävästä toiseen

Professori Yrjö Blomstedtin ohje nuoremmille kollegoille oli, että työstä levätään toisessa työssä. Niinpä olen joutunut jatkuvasti yliopistolla ja sen ulkopuolella uusiin luottamustehtäviin, joista en ole voinut tai halunnut kieltäytyä. Hommat, joihin on ryhtynyt, on hoidettava kunnolla vastuuta kantaen mutta tehokasta tiimityötä hyödyntäen.

Lue lisää

Haaveeni

Jäätyäni professorin tehtävästä eläkkeelle huhtikuun alussa 2014 olen jatkanut aktiivisena emerituksena tutkimus- ja opetustyötä. Uusi teos Hyvän elämän filosofiaa on painossa ja ilmestyy syksyllä 2015 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana.

Lue lisää