Fredrik Wilhelm Pipping
Päivän humanisti

Fredrik Wilhelm Pipping

Fredrik Pipping on jäänyt monille tuntemattomaksi historian henkilöksi. Hänen panoksensa yliopiston kirjaston ja sitä kautta Kansalliskirjaston kokoelmien syntyyn ja säilyttämiseen on kuitenkin kiistaton. Turun palon jälkeen hän kokosi kirjaston kokoelmat uudelleen ja hankki niin uusia kirjoja kuin tietoutta varhaisimman suomenkielisen kirjallisuuden vaiheista. Hänen tekemänsä työn jäljet näkyvät edelleen Kansalliskirjaston Fennica-kokoelman pohjana.

Fredrik Wilhelm Pipping

Fredrik Wilhelm Pipping
14. joulukuuta 1783, Turku – 23. tammikuuta 1868, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1804 (Turun akatemia); ylioppilas Uppsalassa 1806–1807.

Yliopiston kirjastonhoitaja 1814–1845
Yliopiston oppihistorian professori 1814–1837
Filosofisen tiedekunnan dekaani 1816–1817, 1824–1825, 1832–1833
Yliopiston rehtori 1823–1824, 1833–1839
Turun akatemian kirjaston amanuenssi 1811

Senaatin talousosaston jäsen 1841–1855
Kirkollistoimituskunnan päällikkönä 1841–1853

Aateloitu 1839
Valtioneuvoksen arvonimi 1845

Kuva: Käyntikorttikuva Carl Lindenin tekemästä kuvasta. Museovirasto.
Teksti: Tero Juutilainen

Aateloitu kirjastonhoitaja

Fredrikin isä, Jost Pipping, arvosti koulutusta ja oli itsekin opiskellut aikoinaan Turun Akatemiassa. Isä panostikin Fredrikin koulutukseen ja hankki hänelle kotiopettajia jo varhaisesta vaiheesta lähtien. Vain 16-vuotiaana avautuivat ovet Turun Akatemiaan.

Lue lisää