Edvard Westermarck
Päivän humanisti

Edvard Westermarck

Edvard Westermarck oli sosiaaliantropologian uranuurtaja, joka toimi professorina Helsingissä, Turussa ja Lontoossa, osittain samanaikaisesti. Hän oli yksi harvoista aikakautensa suomalaisista, jotka ylsivät kansainvälisen tiedeyhteisön täysvaltaisiksi jäseniksi. Lisäksi Westermarck oli uskontokriittinen luonnonsuojelun kannattaja.

Edvard Westermarck

Edvard Alexander Westermarck
20.11.1862, Helsinki – 3.9.1939 Tenhola

Filosofian kandidaatti 1886, lisensiaatti 1889, tohtori 1890, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Filosofian professori 1918–1932; rehtori 1918–1921, Åbo Akademi
Sosiologian lehtori 1904–1907; professori 1907–1930, London School of Economics
Sosiologian dosentti 1890–1906; käytännöllisen filosofian professori 1906–1918, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Kuraattori 1890–1895; inspehtori 1913–1918, Uusmaalainen osakunta

Kunnianosoitukset
Filosofian kunniatohtori, Uppsala universitet 1932
Lakitieteen kunniatohtori, Glasgow University 1928
Kunniatohtori, Aberdeen University 1912
Pohjantähden ritarikunnan II lk:n komentaja, 1925
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan II lk:n komentaja, 1919
I lk:n Vapaudenristi, 1918
Pyhän Annan ritarikunnan III lk:n kunniamerkki, 1911

Westermarck-seuran perustaminen 1940

Kuva: WikimediaCommons
Teksti: Tomas Sjöblom

Kolmen yliopiston professori

Edvard Alexander Westermarck syntyi hyvinvoivaan keskiluokkaiseen perheeseen 20.11.1862 Helsingissä. Hänen isänsä Nils Christian oli yliopiston kamreeri, jolla oli hyvät vahvat yhteydet akateemiseen sivistyneistöön. Westermarck kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin Yliopistoon lukemaan estetiikkaa, modernia kirjallisuutta ja yleistä historiaa. Filosofian kandidaatiksi hän kuitenkin valmistui vuonna 1886 laudaturtyöllä filosofiasta, aiheenaan ”Tekeekö kulttuuri ihmiskunnan onnellisemmaksi?”.

Lue lisää

Uskontokritiikkiä ja radikaalia suvaitsevaisuutta

Puhtaasti akateemisten ansioidensa ohella Edvard Alexander Westermarck tunnetaan myös aikaansa nähden radikaalina vapaa-ajattelijana. Opiskeluaikanaan Helsingissä 1880-luvulla hän tuli ylioppilasliikkeen keskuudessa kosketuksiin vahvojen realismin, kehitysopin ja kristillisten instituutioiden kritiikin virtausten kanssa. Nämä ajatukset olivat keskeisiä hänen elämäntyölleen ja aatteelliselle suuntautumiselleen.

Lue lisää

Edvard Westermarckin kirjallinen tuotanto

  • The History of Human Marriage, London 1891 (laajennettu painos 1921). (Ruots. Det menskliga äktenskapets historia, Helsingfors 1893. Suom. Avioliiton historia, Porvoo 1932.)
  • Normative und psychologische Ethik, luento, München 1896. (Suom. Normatiivinen ja psykologinen etiikka, teoksessa S. Knuuttila, J. Manninen & I. Niiniluoto (toim.), Aate ja maailmankuva…
Lue lisää

Westermarck-seura

Sosiologian merkittävä asema Suomen yliopistoissa 1900-luvun alkupuolella oli hyvin pitkälti Edvard Westermarckin ansiota. Toiseen maailmansotaan asti sen opetus Suomessa oli käytännössä kokonaan Westermarckin ja hänen oppilaidensa hallussa. Eräät hänen oppilaistaan perustivatkin 1940-luvulla sosiologien kansallisen tiedeseuran, ja nimesivät sen hänen mukaansa The Westermarck Societyksi. Perustavia jäseniä olivat muun muassa Uno…

Lue lisää