Artturi Kannisto
Päivän humanisti

Artturi Kannisto

Artturi Kannisto oli suomalais-ugrilaisen kielitieteen professori. Hän toimi pitkään Ylioppilastutkintolautakunnan ja useiden tieteellisten seurojen ja akatemioiden jäsenenä. Suurimman elämäntyönsä Kannisto teki keräämällä kieli- ja kansatieteellistä aineistoa Länsi-Siperian mansien parissa. Kannisto keksi myös suomen kielen tiettävästi pisimmän sanan.

Artturi Kannisto

Juha Artturi Kannisto
12.5.1874, Kylmäkoski – 10.3.1943, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1899, maisteri 1900, lisensiaatti 1919 ja tohtori 1922, Helsingin yliopisto

Suomalais-ugrilaisen kielitieteen dosentti 1920–1927, henkilökohtainen ylimääräinen professori 1927–1943, Helsingin yliopisto
Lainopillisen tiedekunnan suomen kielen opettaja 1910–1921, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto (Helsingin yliopisto)
Suomen kielen seminaarikirjaston amanuenssi 1900, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Tutkimusmatka Venäjän Tobolskin ja Permin kuvernementteihin 1901–1906

Unkarin tiedeakatemian jäsen 1931
Suomalaisen tiedeakatemian jäsen 1922.
Ylioppilastutkintolautakunnan jäsen 1920–1943.
Suomalais-Ugrilaisen Seuran sihteeri 1919–1935, esimies 1935–1943.
Suomen Sanakirjaosakeyhtiön perustaja, johtokunnan jäsen 1916–1924
Kotikielen seuran pöytäkirjuri 1896–1900, varapuheenjohtaja 1907–1909 ja puheenjohtaja 1919–1920

Kunnianosoitukset
Unkarin Corvin kmr. 1942
Unkarin Ansio-r. K 1939
Kotikielen seuran kunniajäsen 1936
Filosofian kunniatohtori, Budapest 1935, Debrecen 1935
Suomen Valkoisen Ruusun K 1934

Hänen mukaansa nimetty
Artturi Kanniston tie, Helsinki 1952

Kuva: Museovirasto
Tekstit: Tomas Sjöblom

Suomen kielen pisin sana

Maanviljelijäperheestä syntyisin oleva Artturi Kannisto kiinnostui jo kouluaikoina suomen sukukielistä. Hän kirjoittautuikin vuonna 1893 yliopistoon opiskelemaan suomen kieltä ja kirjallisuutta Emil Nestor Setälän ja suomalais-ugrilaista kielentutkimusta Arvid Genetzin, ohjauksessa. Kannisto teki pitkän uran molempien alojen piirissä.

Lue lisää

Viisi vuotta mansien parissa

Tuore filosofian maisteri Artturi Kannisto lähti vuonna 1901 tutkimusmatkalle Länsi-Siperiaan. Tavoitteena oli tutustua mansikulttuuriin ja tutkia mansien eri murteita. Päivi Kanniston mukaan taustalla painoi huoli siitä, että Venäjän pienet suomensukuiset kansat ja kielet pian häviäisivät ja sulautuisivat venäläiseen kulttuuriin.

Lue lisää

Artturi Kanniston kirjallinen tuotanto

Ote Artturi Kanniston tuotannosta:

  • Äänneopillinen tutkimus Urjalan, Kylmäkosken ja Akaan murteesta, Vähäisiä kirjelmiä 27, Helsinki 1897.
  • Lauseopillisia havaintoja läntisen Etelä-Hämeen kielimurteesta, Suomi 20, Helsinki 1902.
  • Angaben über die zahl der wogulen, Sonderabdruck: Finnisch-ugrische Forschungen VI Anz. Heft I-III, Helsingfors 1906.
  • Über die wogulische schauspielkunst, Sonderabdruck Finnisch-ugrische…
Lue lisää