Artturi Kanniston kirjallinen tuotanto

Ote Artturi Kanniston tuotannosta:

Äänneopillinen tutkimus Urjalan, Kylmäkosken ja Akaan murteesta, Vähäisiä kirjelmiä 27, Helsinki 1897.
Lauseopillisia havaintoja läntisen Etelä-Hämeen kielimurteesta, Suomi 20, Helsinki 1902.
Angaben über die zahl der wogulen, Sonderabdruck: Finnisch-ugrische Forschungen VI Anz. Heft I-III, Helsingfors 1906.
Über die wogulische schauspielkunst, Sonderabdruck Finnisch-ugrische Forschungen Band VI/1906, Helsingfors 1906.
Beiträge zur wogulischen folklore und dialektenkunde, Sonderabdruck Finnisch-ugrische Forschungen VIII/1908, Helsingfors 1908.
Zur wogulischen lautgeschichte, Helsingfors 1909.
Suomenkielen käännöstehtävät lainopin ylioppilaille : lukuvuodeksi 1912-1913, Helsinki 1912.
Suomenkielen käännöstehtäviä lainopin ylioppilaille. 2, Helsinki 1913.
Ein wörterverzeichnis eines ausgestorbenen wogulischen dialektes in den papieren M. A. Castréns, Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja 30, 8., Helsinki 1913.
Kansankielen sanakirjatyö on saatettava päätökseen, Virittäjä 1914 erip., 1914.
Suomenkielen käännöstehtäviä lainopin ylioppilaille. 3, Helsinki 1914.
Kieliaineksen keruu kuuntelun mukaan, Virittäjä 5/1915, Helsinki 1915.
Suomenkielen käännöstehtäviä lainopin ylioppilaille. 4, Helsinki 1916.
Suomenkielen käännöstehtäviä lainopin ylioppilaille. 5, Helsinki 1919.
Zur Geschichte des Vokalismus der ersten Silbe im Wogulischen vom qualitativen Standpunkt, Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 46, Helsingfors 1919. (väitöskirja)
Über einige wogulisch-ostjakische vokalentsprechungsverhältnisse, Sonderabdruck Finnisch-Ugrische Forschungen XIV/1914, Helsinki 1921.
Die vokalharmonie im wogulischen, Sonderabdruck Finnisch-Ugrische Forschungen XIV/1914, Helsinki 1921.
Der wogulenfürst Asyka in chroniken und volkstradition, Sonderabdruck Finnisch-Ugrische Forschungen XIV/1914, Helsinki 1921.
Vogulien aikaisemmista asuma-aloista paikannimitutkimuksen valossa, Helsinki 1923.
Etymologische bemerkungen, erip. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 52, Helsinki 1924.
Suomenkielen käännöstehtäviä lainopin ylioppilaille. 6, Helsinki 1924.
Die tatarischen Lehnwörter im Wogulischen, Sonderabdruck aus den Finnisch-ugrischen Forschungen XVII, Helsinki 1925.
A. Kannisto et al. (toim.), Suomen suku 1, Helsinki 1926.
Über die früheren wohngebiete der wogulen im lichte der ortsnamenforschung, erip. Finnish-ugrische Forschungen XVIII, Helsinki 1927.
Zur Frage nach den älteren Wohnsitzen der obugrischen Völker, erip. Finnish-Ugrische Forschungen, Helsinki 1927.
A. Kannisto et al. (toim.), Suomen suku 2, Helsinki 1928.
Vogulit, erip. Suomen suku -teoksesta, Helsinki 1928.
Zur etymologie des völkernamens ostjake, erip. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 58, Helsinki 1928.
Voguulien kohtalolauluista, Helsinki 1930.
Ein sprachlicher Beitrag zu den wirtschaftlichen Verhältnissen der obugrischen Völker, Annales Academiae scientiarum Fennicae 27, 9, Helsinki 1932.
Das Publikationsprogramm der Finnisch-ugrischen Gesellschaft, Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja 46, Helsinki 1933.
Sanojen selvittelyä, erip. Virittäjä 1933, Helsinki 1933.
Über die Tatuierung bei den ob-ugrischen Völkern, erip. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia LXVII, Helsinki 1934.
A. Kannisto et al. (toim.), Suomen suku 3, Helsinki 1934.
Otto Donnerin satavuotispäivänä : muistosanat hänen hautakummullaan joulukuun 15 päivänä 1935, erip. Suomalais-ugrilaisen seuran toimitukset 71, Helsinki 1936.
Professori Frans Äimän paarien ääressä 1936, erip. Virittäjä 1936, Helsinki 1936.
Über den Eidschwur bei den ob-ugrischen Völkern, erip. Különnyomat a Nyelvtudományi közlemények L. (1936. évi) kötetéből, Budapest 1936.
Velisurmaaja / voguulilaisesta kansanrunokokoelmastaan suomentanut Artturi Kannisto, erip. Kalevalan vuosikirja 18/1938, Porvoo 1938.
August Ahlqvists und József Budenz Briefwechsel, Sonderabdruck aus Suomalais-ugrilaisen seuran aikakauskirja 50, Helsinki 1939.
Die Forschungsreisen Heikki Paasonens, Sonderabdruck aus dem Journal de la Société finno - ougrienne 51, Helsinki 1942.

Postuumisti julkaistu:

M. Liimola (toim.), Wogulische Volksdichtung I–VI, 1951–1963
V. Eiras (toim.), Wogulische Volksdichtung VII, 1982.
V. Eiras (toim.), Wogulisches Wörterbuch / gesammelt und geordnet von Artturi Kannisto ; bearbeitet von Vuokko Eiras ; herausgegeben von Arto Moisio, 2013.

Kirjoittaja Tomas Sjöblom

Artturi Kannisto

Juha Artturi Kannisto
12.5.1874, Kylmäkoski – 10.3.1943, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1899, maisteri 1900, lisensiaatti 1919 ja tohtori 1922, Helsingin yliopisto

Suomalais-ugrilaisen kielitieteen dosentti 1920–1927, henkilökohtainen ylimääräinen professori 1927–1943, Helsingin yliopisto
Lainopillisen tiedekunnan suomen kielen opettaja 1910–1921, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto (Helsingin yliopisto)
Suomen kielen seminaarikirjaston amanuenssi 1900, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Tutkimusmatka Venäjän Tobolskin ja Permin kuvernementteihin 1901–1906

Unkarin tiedeakatemian jäsen 1931
Suomalaisen tiedeakatemian jäsen 1922.
Ylioppilastutkintolautakunnan jäsen 1920–1943.
Suomalais-Ugrilaisen Seuran sihteeri 1919–1935, esimies 1935–1943.
Suomen Sanakirjaosakeyhtiön perustaja, johtokunnan jäsen 1916–1924
Kotikielen seuran pöytäkirjuri 1896–1900, varapuheenjohtaja 1907–1909 ja puheenjohtaja 1919–1920

Kunnianosoitukset
Unkarin Corvin kmr. 1942
Unkarin Ansio-r. K 1939
Kotikielen seuran kunniajäsen 1936
Filosofian kunniatohtori, Budapest 1935, Debrecen 1935
Suomen Valkoisen Ruusun K 1934

Hänen mukaansa nimetty
Artturi Kanniston tie, Helsinki 1952

Kuva: Museovirasto
Tekstit: Tomas Sjöblom