Pohjalaisen osakunnan puheenjohtaja Carl Gustaf Estlander piti vuonna 1857 tunteellisen puheen ylioppilaiden ja muun sivistyneistön suomalaistumisen puolesta. Seuraavien vuosikymmenten aikana hän kuitenkin muutti mieltään.

Hän oli, monien opiskelutovereidensa tavalla, opiskeluaikanaan omaksunut suomalaiskansallisia vaikutteita erityisesti Johan Vilhelm Snellmanin aatteista. Myös Estlanderin pikkuserkku Georg Zacharias Forsmanilla (myöhemmin Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen) oli ollut merkittävä vaikutus pohjalaisen opiskelijan suomenmielisiin aatteisiin.

Kun kieliriita yltyi yhä kiivaammaksi, Estlanderin kanta kielikysymykseen muuttui. Monet radikaalimmat suomalaiskansalliset halusivat sulkea ruotsin kielen kokonaan suomalaisen kulttuurielämän ulkopuolelle. Estlander katsoi, että tällainen menettely olisi kansalle haitallinen ja vaarantaisi suomalaisen yhteiskunnan historiallisia ja kulttuurisia peruspilareita.

Estlander ei kuitenkaan liittynyt radikaalien svekomaanienkaan joukkoihin. Hän vastusti Axel Olof Freudenthalin rotuteorioita yhtä voimakkaasti kuin suomalaiskansallisten kiihkomielisyyttä. Myös svekomanian sydämessä Nyländska afdelningenilla hän puhui inspehtorina maltillisuuden puolesta. Mielipiteitään hän avasi myös Finsk Tidskrift -aikakauslehdessä vuonna 1887 artikkelilla Min ställning i språkfrågan.

Kaksikielisyys oli Estlanderin mielestä ehdottomasti Suomen parhaaksi. Suomalaisten, olivat he sitten minkä kielisiä tahansa, yhteinen historia ja yhteiset kulttuuriperinteet olivat Estlanderille huomattavasti tärkeämpiä kuin kieli- tai rotukysymykset. Hän painottikin että ruotsin- ja kaksikielisten kulttuuri-instituutioiden asema piti taata yhtälailla kuin suomenkielisten. Kenties suurin käytännön näyte tästä aatteesta oli Svenska Litteratursällskapet i Finlandin perustaminen, jossa Estlanderilla oli ratkaiseva rooli.

Carl Gustaf Estlanderin kielipoliittiset kannanotot lähtivät liikkeelle fennomaanisessa osakunnassa. Hän päätyi kuitenkin paheksumaan radikalismia kieliriidan molemmilla puolilla. Nuoresta fennomaanista kehittyi ajan mittaan aikansa kenties merkittävin kaksikielisyyden puolestapuhuja.

Lähteet

• Johan Wrede, Estlander, Carl Gustaf, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 24.4.2015. Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.
• Carl Gustaf Estlander, Wikipedia-verkkojulkaisu. Viitattu 24.4.2015.
• Karl (Carl) Gustaf Estlander, Nordisk familjebok -verkkojulkaisu Project Runebergissä. Viitattu 24.4.2015.