Ulla-Maija Forsberg

Ulla-Maija Forsberg (ent. Kulonen)
2.8.1960 Helsinki

Humanististen tiedeteiden kandidaatti 1983, filosofian kandidaatti 1984, filosofian lisensiaatti 1986 ja filosofian tohtori 1989 (suomalais-ugrilainen kielentutkimus), Helsingin yliopisto

Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori 1998-, Helsingin yliopisto
Vararehtori 2010–2013, Helsingin yliopisto
Dekaani 2007–2009, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta
Tutkija / erikoistutkija 1989–1998, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Tutkimusavustaja 1984–1989, Suomen Akatemia

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta
Tutkimusteemat: historiallinen ja vertaileva kielitiede, etymologia (sanojen alkuperän tutkimus), sanastontutkimus, leksikografia, syntaksi, obinugrilaiset kielet, unkari

Tärkeimpiä julkaisuja (monografioita ja sanakirjoja)
The Passive in Ob-Ugrian (väitöskirja, 1989)
Suomen sanojen alkuperä; etymologinen sanakirja 1–3 (1992/1995/2000, päätoim.)
Johdatus unkarin kielen historiaan (1993)
Johdatus saamentutkimukseen (toim. & Juha Pentikäinen, Irja Seurujärvi-Kari, 1994)
Sanojen alkuperä ja sen selittäminen. Etymologista leksikografiaa (1996)
The Saami: a Cultural Encyclopaedia (ed. & Risto Pulkkinen, Irja Seurujärvi-Kari 2005)
Itämansin kielioppi ja tekstejä (2007)
Fonesteemit ja sananmuodostus (2010)
Suomi-unkari -sanakirja (päätoim. & Magdolna Kovács, ilmestyy syksyllä 2015)

Palkinnot ja erityissaavutukset
Valtion tiedonjulkistamispalkinto 2006
SVR I 2009
Finlands svenska folktingets förtjänstmedalj 2013

Kuva: Ari Aalto
Tekstit: Ulla-Maija Forsberg (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Sanat ja niiden kirjat

Kuinka paljon kielessä on sanoja? Onko suomen kieli sanastoltaan erityisen rikas? Vastausta voi etsiä sanakirjoista, mutta tyhjentävää vastausta ei voi antaa. Vanhassa nykysuomen sanakirjassa on sana-artikkeleita noin 200 000, kolmiosaisessa kielitoimiston sanakirjassa puolet siitä. Suomen murteiden sana-arkistossa on noin 8 miljoonaa sanalippua.

Suomen sanojen alkuperä -sanakirjassa on sana-artikkeleita 10 000, mutta siinä suuri osa suomen perussanojen johdoksista on niputettu yhteen sana-artikkeliin. Lisäksi siinä kerrotaan sanan mahdollisista suomalais-ugrilaisista vastineista tai lainalähteistä, tai molemmista. Sellaisiakin sanoja on, joista ei vielä voi sanoa mitään, vaikkapa Aku Ankasta tutut saita, itara ja äveriäs.

Sanat karkaavat tutkijan ja sanakirjantekijän käsistä. Niitä tehdään koko ajan lisää, useimmiten yhdistämällä tai johtamalla. Erityisesti ekspressiiviset, affektiset ja slangisanat ovat anarkisteja, jotka eivät tahdo totella perinteisen johto-opin sääntöjä, mutta juuri se tekee niistä kiehtovia. Muista kielistä sanoja lainataan koko ajan lisää.

Jokamiehelle tutuimpia ovat kaksikieliset sanakirjat. Niiden laatijat taas joutuvat miettimään, mitä ovat vaikkapa keskikokoiseen sanakirjaan mahtuvat 40 000 tarpeellisinta sanaa. Kuinka paljon voi olla ajan hermolla ja ottaa mukaan uusimpia sanoja, kun ei tiedä, kauanko ne elävät. Uuden suomi-unkari -sanakirjan laatijat ovat miettineet somea ja sotea. Selfien tilallakin voi ensi vuonna olla jotain ihan muuta.

Kirjoittaja Ulla-Maija Forsberg

Ulla-Maija Forsberg

Ulla-Maija Forsberg (ent. Kulonen)
2.8.1960 Helsinki

Humanististen tiedeteiden kandidaatti 1983, filosofian kandidaatti 1984, filosofian lisensiaatti 1986 ja filosofian tohtori 1989 (suomalais-ugrilainen kielentutkimus), Helsingin yliopisto

Palkinnot ja erityissaavutukset
Valtion tiedonjulkistamispalkinto 2006
SVR I 2009
Finlands svenska folktingets förtjänstmedalj 2013

Kuva: Ari Aalto
Tekstit: Ulla-Maija Forsberg (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)