Takaisin

Toivo Haapanen

Toivo Elias Haapanen
15.5.1889, Karvia – 22.7.1950, Asikkala

Filosofian kandidaatti 1918, filosofian maisteri 1920, filosofian lisensiaatti 1924 ja filosofian tohtori 1925 (musiikkitiede), Helsingin yliopisto
Musiikkitieteen dosentti 1925–1946, Helsingin yliopisto

Musiikkitieteen henkilökohtainen ylimääräinen professori 1946–1950, Helsingin yliopisto
Ylikapellimestari 1929–1950, Yleisradion sinfoniaorkesteri
Musiikkipäällikkö 1929–1946, Yleisradio
Kapellimestari 1926–1936, Ylioppilaskuntien Soittajat
Kapellimestari 1928–1929, Turun kaupunginorkesteri
Musiikkiarvostelija useissa lehdissä
Musiikkitieto-lehden perustaja

Puheenjohtaja 1948–1950, Valtion säveltaidelautakunta
Jäsen 1943–1950, Ruotsin Kuninkaallinen Musiikkiakatemia
Puheenjohtaja 1936–1940, Suomen Säveltaiteilijoiden Liitto

Kuva: WikimediaCommons
Tekstit: Riitta-Ilona Hurmerinta

Kapellimestarista professoriksi

Musiikillisesti lahjakas Toivo Haapanen opiskeli musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ja viulunsoittoa ja musiikin teoriaa Helsingin Filharmonisen Seuran orkesterikoulussa. Filosofian kandidaatin tutkinnon (1918) suorittamisen jälkeen hän jatkoi ripeätahtisesti opintojaan saavuttaen filosofian tohtorin arvon ja musiikkitieteen dosentuurin vuonna 1925.

Haapasen työura jakautui tutkimuksen ja toiminnan kesken. Hän oli kapellimestarina Turun kaupunginorkesterissa ja Ylioppilaskuntien Soittajissa ennen kuin siirtyi ylikapellimestariksi Yleisradion Radion sinfoniaorkesteriin. Radion sinfoniaorkesterin ensimmäinen julkinen konsertti pidettiin Haapasen johdolla Helsingin yliopiston juhlasalissa 29.10.1929. Yleisradiossa Haapanen työskenteli myös musiikkipäällikkönä lähes 20 vuoden ajan. Haapasen intohimona oli orkesterikulttuurin edistäminen Suomessa, johon hän pyrki etenkin radio-orkesterin toiminnan kehittämisellä.

Tutkimuksellisesti Haapasen mielenkiinto kohdistui etenkin keskiaikaisten liturgisten laulujen lähteisiin. Pergamenttikatkelmien luetteloinnin ja järjestämisen lisäksi Haapanen teki aineistosta merkittävää tutkimusta. Die Neumenfragmente der Universitätsbibliothek Helsingfors (1924) -teoksessaan Haapanen osoitti Suomen kirkkomusiikkiin tulleen vaikutteita etenkin ranskalaisesta ja saksalaisesta kulttuurista. Vuonna 1940 julkaistussa Suomen säveltaide -teoksessa Haapanen puolestaan teki ensimmäisen yhtenäisen kuvauksen kansallisesta musiikin historiastamme.

Toivo Haapasen määrätietoinen toiminta musiikkikulttuurin ja musiikintutkimuksen saralla palkittiin Helsingin yliopiston henkilökohtaisella ylimääräisellä musiikkitieteen professuurilla vuonna 1946. Professorin tehtäviä hän ehti hoitamaan vajaat viisi vuotta ennen kuolemaansa.

Suomen ensimmäinen musiikkitieteen professori oli Ilmari Krohn. Hänellä oli henkilökohtainen professuuri Helsingin yliopistossa vuosina 1918–1935. Musiikkitieteen varsinainen pysyvä professuuri perustettiin Helsingin yliopistoon vuonna 1955. Tehtävässä on ehtinyt olla vasta kolme professoria: Armas Otto Väisänen, Erik Tawaststjerna ja Eero Tarasti.

Toivo Haapanen 1930-luvulla. Kuva: WikimediaCommons / Karttunen, Antero: Radion sinfoniaorkeateri 1927–2002, p. 26. Helsinki 2002.

Lähteet

Kuvassa vasemmalla Toivo Haapanen, keskellä Suomessa vieraillut 12-vuotias kapellimestari Pierino Gamba ja oikealla Leo Funtek. Kuva on vuodelta 1949. Lähde: WikimediaCommons.

 

Takaisin