Mikko Saikku on toiminut hyvin aktiivinen erilaisissa Yhdysvaltain tutkimuksen ja ympäristöhistorian tieteellisissä yhdistyksissä sekä Suomessa että kansainvälisesti.

– Mielestäni jokaisen itseään kunnioittavan yliopisto-opettajan tai tutkijan pitää jollakin tavalla olla mukana laajemman tiedeyhteisön toiminnassa. Se on erottamaton osa tätä työtä.

Saikku huomauttaa, että yliopisto on aina ollut korostetusti kansainvälinen yhteisö. Tiedeyhteisö ei rajoitu vain yhteen kaupunkiin tai yhteen yliopistoon, vaan on maailmanlaajuinen. Hänen mielestään ainakaan Helsingin yliopiston humanisteilla ei ole kansainvälisten suhteiden hoidossa mitään hävettävää, sillä olemme kansainvälisesti tunnettuja ja hyvin verkostuneita. Hän hieman ihmetteleekin viime vuosina yliopistoa kohtaan osoitettuja kansainvälisyyden lisäämisen vaatimuksia, sillä hänestä tilanne on ainakin Helsingin yliopiston osalta jo aivan mainio.

Yliopistomme Pohjois-Amerikan tutkimuksen ohjelman vierailevat Fulbright Bicentennial –professorit ja Markku Henrikssonin isännöimät kansainväliset Maple Leaf & Eagle –konferenssit avasivat ovet kansainväliseen tiedeyhteisöön niin Saikulle kuin monelle muullekin tulevalle Yhdysvaltain-tutkijalle jo opiskeluaikoina. Saikku korostaa kansainvälisen tieteellisen verkostoitumisen hyötyjä paitsi tutkijan itsensä myös hänen opiskelijoidensa kannalta. Hän kannustaa opiskelijoita aktiivisuuteen verkostojen luomisessa sekä lähtemään maailmalle laajentamaan perspektiiviään. Varhaiset jatko-opinnot Donald Worsterin johdolla Kansasin yliopistossa olivat Saikulle itselleen korvaamattomia paitsi oman tutkimustyön ja akateemisen verkostoitumisen myös kulttuurisen ymmärryksen ja maailmankuvan laajentamisen kannalta. Hänen mukaansa kaikkien, jotka tutkivat vierasta kulttuuria, olisi ehdottomasti matkustettava tutkimusalueelleen, mielellään jo perustutkintovaiheessa.

–Sanoisin, että jokaiselle tekisi ihan hyvää viettää muutama vuosi ulkomailla. Minulle on ainakin ollut todella hyödyllistä viettää pidempiä aikoja Yhdysvalloissa. Siinä asettuvat uuteen perspektiiviin sekä suomalaisen että yhdysvaltalaisen systeemin hyvät ja huonot puolet.

Yhdysvaltain tuntija Saikku kritisoi sitä, että Suomessa tunnutaan tällä hetkellä hyvin kritiikittömästi kopioitavan ”amerikkalaista systeemiä” tuntematta sitä oikeastaan lainkaan. Hänen mielestään on ongelmallista, että muista kulttuureista otetaan mallinnoksia tuntematta asioiden taustoja.

Saikku korostaa tiedeyhteisön roolia tutkimustyössä. Hänestä on vaarallista, jos aloitteleva tutkija linnoittautuu omaan poteroonsa väkertämään omaa pientä juttuaan keskustelematta laajemman tiedeyhteisön kanssa. Hän kannustaakin opiskelijoita hakemaan töihinsä laajasti palautetta ja keskustelemaan samasta aiheesta kiinnostuneiden tutkijoiden kanssa, sillä heiltä voi saada kullanarvoista ohjausta. Emme kuitenkaan ole tässä maailmassa yksin.

–Yliopisto on aidosti maailmanlaajuinen yhteisö, ollut sitä jo satoja vuosia.

Mikko Saikun tärkeimmät nykyiset akateemiset luottamustoimet:

• Puheenjohtaja, Nordic Association for American Studies (NAAS), 2015–19
• Hallituksen jäsen, European Association for American Studies (EAAS), 2015–16
• Puheenjohtaja, Suomen Yhdysvaltain tutkimuksen seura ry, 2014-2015
• Pohjoismaiden alue-edustaja, European Society for Environmental History, 2015–17
• Suomen-kirjeenvaihtaja, Journal of American History, Organization of American Historians (OAH), 2010–
• Toimitusneuvoston jäsen, American Studies in Scandinavia, Nordic Association for American Studies and University Press of Southern Denmark, 2014 -