Takaisin

Mika Waltari

Mika Toimi Waltari
19.9.1908, Helsinki – 26.8.1979, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1929 (teoreettinen filosofia, estetiikka ja nykykansain kirjallisuus), Helsingin yliopisto.

Kirjailija, käsikirjoittaja, suomentaja

Kirja-arvostelija 1932–1942, Maaseudun tulevaisuus
Toimitussihteeri 1936–1938, Suomen Kuvalehti
Kirjallinen toimittaja 1937–1938, Yleisradio
Valtion tiedotuslaitoksen palveluksessa 1939–1944
Suomen Akatemian jäsen 1957–1978

Kunnianosoitukset
Turun yliopiston kunniatohtori 1970
Suomen kirjailijaliiton kunniajäsen 1960
Pro Finlandia 1952
Valtion kirjallisuuspalkinto 1933, 1934, 1936, 1949 ja 1953
Aleksis Kiven rahaston kunniapalkinto 1947

Mika Waltarin tuotanto

Kuva: WikimediaCommons
Tekstit: Tomas Sjöblom ja Lauri Lönnström

Näyttämöllä ja valkokankaalla

Mika Waltari tunnetaan parhaiten kaunokirjallisesta tuotannostaan, mutta hän oli myös erittäin tuottelias näytelmä- ja elokuvakäsikirjoittaja. Panu Rajala on todennut, että Waltarin draamatuotanto olisi hyvin riittänyt päätoimisenkin näytelmäkirjailijan elämäntyöksi. Waltarin suhde teatteriin oli monimutkainen. Hän sekä rakasti että vihasi sitä.

Waltarin varsinainen debyytti näytelmäkirjailijana tapahtui Kansallisteatterissa dialogimuotoisella näytelmällä Jättiläiset ovat kuolleet vuonna 1931. Sitä moitittiin muuan muassa toiminnallisuuden puutteesta. Pistävän kriittisen vastaanoton jälkeen Waltarin näytelmätuotantoa oli seuraavan kerran tarjolla Tampereen Teatterissa vuonna 1936. Tällä kertaa näyttämöllä nähtiin satiirinen Kuriton sukupolvi, joka sai huomattavasti paremman vastaanoton kuin edellinen näytelmä.

Markku Envallin mukaan ansiokkaimpia Waltarin käsikirjoittamia näytelmiä ovat Akhnaton, auringosta syntynyt (1936) ja Paracelsus Baselissa (1942). Molemmat edustavat Waltarin historiallisia näytelmiä, mutta hän käsikirjoitti myös komedioita.

Kaiken kaikkiaan Waltari kirjoitti 26 näytelmää. Hänen tuotteliaisuuttaan kritisoitiin, koska katsottiin sen kertovan tuotannon viihteellisyydestä. Osittain kätkeäkseen tätä puolta tuotannostaan, Waltari kirjoittikin - osan viihteellisemmistä näytelmistään salanimillä.

Näytelmien ohella Waltari käsikirjoitti myös elokuvia. Katsotuin Waltarin käsikirjoittama elokuva oli Kulkurin valssi (1941), joka oli myös Suomen katsotuin elokuva ennen Tuntematonta sotilasta. Waltarin kirjallinen tuotanto on ollut hyvin suosittu inspiraation lähde elokuvantekijöiden parissa. Kansainväliselle elokuvayleisölle Waltarin tuotanto tuli tunnetuksi Sinuhe egyptiläisen vuoden 1954 Hollywood-spektaakkelin (The Egyptian) myötä.

Mika Waltari kirjahyllynsä ääressä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.​
Mika Waltari kirjahyllynsä ääressä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.​

Lähteet:

  • Panu Rajala, Unio Mystica. Mika Waltarin elämä ja teokset, Helsinki 2008.
  • Markku Envall, Mika Waltari, Lasipalatsin mediakeskus. Viitattu 4.3.2015.
  • Markku Envall, Waltari, Mika. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 4.3.2015.
  • Mika Waltari, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat - Finlands Dramatiker och Manusförfattare ry:n verkkopalvelu. Viitattu 3.3.2015.
Takaisin