Matthias Akiander (ent. Matti Akkanen)
17.6.1802, Jääski – 2.8.1871, Helsinki
Opintoja filosofisessa tiedekunnassa 1822–1828, Keisarillinen Turun Akatemia
Vihitty papiksi 1848, Porvoon hiippakunta
Venäjän kielen ja kirjallisuuden vt. professori 1837–1843, ylim. professori 1853–1862, professori 1862–1867, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Venäjän kielen lehtori 1836–1853, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Helsingin koulujen tarkastaja 1855–1870
Venäjän kielen kouluopetuksen valvoja Itä-Suomessa 1853–1863, koko Suomessa 1863–1868
Venäjän kielen opettaja 1832–1841, Helsingin yksityislyseo
Venäjän kielen opettaja 1830–1837, rehtori 1835–1839, Helsingin triviaalikoulu
Venäjän kielen kääntäjä 1825–1830, Turun ja Porin lääninhallitus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustajajäsen 1831, sihteeri 1838–1839, esimies 1868–1870, tarkastusvaliokunnan jäsen 1833–1862, Historiallisen osakunnan puheenjohtaja 1865–1868
Kunnianosoitukset:
Filosofian kunniatohtori 1860, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Kuva: Wikimedia Commons
Tekstit: Tomas Sjöblom
Professori ilman tutkintoa
Jääsken pitäjään, Akkasen maanviljelijäperheeseen syntyi vuonna 1802 Matti-poika. Hänellä ei ollut taipumuksia tilanhoitamisen ruumiillisiin töihin, mutta lähistöllä asuvan maanmittarin avustuksella poika oppi lukemaan ja kirjoittamaan. Kun Jääskestä vuonna 1811 ryhdyttiin nostamaan nuoria poikia Venäjän laivastoon, isä lähetti Matti Akkasen Viipuriin kouluun.
Aikakaudelle tyypillisesti koulunsa aloittaneen pojan nimi ruotsalaistettiin, ja hänestä tuli Matthias Akiander. Akiander oppi koulussa niin ruotsin, saksan kuin venäjän kielen. Hän oli erittäin lupaava oppilas, jopa luokkansa priimus viimeistä edeltävällä luokalla lukiossa. Rahat kuitenkin loppuivat vuonna 1820, ja koulunkäynti katkesi.
Varoja opiskelun jatkamiseen Akiander keräsi Tohmajärven rovastin lasten kotiopettajana, kunnes kirjoittautui ylioppilaaksi Turkuun vuonna 1822. Venäjän kielen taitonsa vuoksi hän sai töitä lääninhallituksen kielenkääntäjänä vuonna 1825. Viran hoitaminen vei häneltä paljon aikaa, minkä takia opinnot jäivät taka-alalle ja päättyivät kokonaan yliopiston siirtyessä Helsinkiin vuonna 1828.
Akiander muutti Helsinkiin vuonna 1830, kun hän sai viran Helsingin triviaalikoulussa. Venäjän kielen opettamisesta tuli Akianderin päätoimi, aluksi Helsingin kouluissa ja vuodesta 1836 myös yliopistossa. Hänet nimitettiin venäjän kielen ja kirjallisuuden ylimääräiseksi professoriksi vuonna 1853, ja vakinaiseksi yhdeksän vuotta myöhemmin. Professuurinsa ohella hän toimi Jakov Grotin perustaman Venäläisen kirjaston esimiehenä. Akiander oli myös mukana perustamassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa ja toimi sen esimiehenä vuosina 1868–1870.
Koulujen opettajanviroistaan Akiander oli eronnut vuoteen 1841 mennessä. Hän jatkoi kuitenkin koululaitoksen parissa työskentelyä venäjän kielen kouluopetuksen tarkastajana ensin Itä-Suomessa vuodesta 1853, sittemmin koko Suomessa vuosina 1863–1868. Hän toimi myös pitkään Helsingin koulujen tarkastajana sekä komiteoissa, jotka suunnittelivat koululaitoksen uudistuksia.
Akianderin vanhemmat, erityisesti äiti, olivat toivoneen pojastaan pappia. Toteuttaakseen äitinsä toiveen hän suoritti papin tutkinnon vuonna 1848, vaikkei koskaan papin virkaa hoitanutkaan. Akateemista loppututkintoa Akiander sen sijaan ei koskaan suorittanut. Tästä huolimatta hänen tieteelliset ansionsa olivat merkittävät, minkä ansiosta hänet nimitettiin filosofian kunniatohtoriksi vuonna 1860.
Matthias Akiander (ent. Matti Akkanen)
17.6.1802, Jääski – 2.8.1871, Helsinki
Opintoja filosofisessa tiedekunnassa 1822–1828, Keisarillinen Turun Akatemia
Vihitty papiksi 1848, Porvoon hiippakunta
Venäjän kielen ja kirjallisuuden vt. professori 1837–1843, ylim. professori 1853–1862, professori 1862–1867, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Venäjän kielen lehtori 1836–1853, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Helsingin koulujen tarkastaja 1855–1870
Venäjän kielen kouluopetuksen valvoja Itä-Suomessa 1853–1863, koko Suomessa 1863–1868
Venäjän kielen opettaja 1832–1841, Helsingin yksityislyseo
Venäjän kielen opettaja 1830–1837, rehtori 1835–1839, Helsingin triviaalikoulu
Venäjän kielen kääntäjä 1825–1830, Turun ja Porin lääninhallitus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustajajäsen 1831, sihteeri 1838–1839, esimies 1868–1870, tarkastusvaliokunnan jäsen 1833–1862, Historiallisen osakunnan puheenjohtaja 1865–1868
Kunnianosoitukset:
Filosofian kunniatohtori 1860, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
