Matthias Akiander
Päivän humanisti

Matthias Akiander

Maanviljelijäperheen poika Matthias Akiander menestyi akateemisella urallaan suorittamatta akateemista loppututkintoa. Akianderista tuli yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden professori sekä arvostettu historioitsija ja kielimies. Hän tutki muun muassa Suomen itäistä hiippakuntaa ja uskonnollisia liikkeitä. Hän kehitti myös koululaitoksessa ja kirkon piirissä käytettävää suomen kieltä kirjoittamalla oppikirjoja ja korjaamalla suomennoksia.

Matthias Akiander

Matthias Akiander (ent. Matti Akkanen)
17.6.1802, Jääski – 2.8.1871, Helsinki

Opintoja filosofisessa tiedekunnassa 1822–1828, Keisarillinen Turun Akatemia
Vihitty papiksi 1848, Porvoon hiippakunta

Venäjän kielen ja kirjallisuuden vt. professori 1837–1843, ylim. professori 1853–1862, professori 1862–1867, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Venäjän kielen lehtori 1836–1853, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Helsingin koulujen tarkastaja 1855–1870
Venäjän kielen kouluopetuksen valvoja Itä-Suomessa 1853–1863, koko Suomessa 1863–1868
Venäjän kielen opettaja 1832–1841, Helsingin yksityislyseo
Venäjän kielen opettaja 1830–1837, rehtori 1835–1839, Helsingin triviaalikoulu
Venäjän kielen kääntäjä 1825–1830, Turun ja Porin lääninhallitus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustajajäsen 1831, sihteeri 1838–1839, esimies 1868–1870, tarkastusvaliokunnan jäsen 1833–1862, Historiallisen osakunnan puheenjohtaja 1865–1868

Kunnianosoitukset:
Filosofian kunniatohtori 1860, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto

Kuva: Wikimedia Commons
Tekstit: Tomas Sjöblom

Jääsken pitäjään, Akkasen maanviljelijäperheeseen syntyi vuonna 1802 Matti-poika. Hänellä ei ollut taipumuksia tilanhoitamisen ruumiillisiin töihin, mutta lähistöllä asuvan maanmittarin avustuksella poika oppi lukemaan ja kirjoittamaan. Kun Jääskestä vuonna 1811 ryhdyttiin nostamaan nuoria poikia Venäjän laivastoon, isä lähetti Matti Akkasen Viipuriin kouluun.

Lue lisää

Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Matthias Akiander teki merkittävän tutkijanuran niin kielimiehenä kuin historioitsijana. Loppututkinnon puutteesta huolimatta hän sai arvostusta akateemisessa maailmassa ja työskenteli suomen kielen edistämiseksi sivistys- ja kirjakielenä.

Lue lisää