Takaisin

Markku Peltonen

Markku Aimo Olavi Peltonen
9.12.1957, Helsinki

Filosofian maisteri 1984, filosofian lisensiaatti 1988 ja filosofian tohtori 1992 (yleinen historia), Helsingin yliopisto

Akatemiaprofessori 2014–2018
Johtaa Suomen Akatemian hanketta Poliittinen osallistuminen ja valtiomuodostus uuden ajan Englannissa: monarkia, julkisuus ja demokraattinen epäily
Yleisen historia professori 2009–, Helsingin yliopisto (virkavapaalla 2014–2018)
Aatehistorian professori 2007–2009, Helsingin yliopisto

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Tutkimusteemat: uuden ajan aate- ja kulttuurihistoria; erityisesti poliittinen ajattelu, kohteliaisuus- ja tapakulttuurin historia sekä luonnonfilosofian kehitys uudella ajalla

Kuva: Linda Tammisto / Helsingin yliopisto
Tekstit: Markku Peltonen (Suvi Uotinen, toim.)

Demokratia

Akatemiaprofessorin tutkimusprojektissani tutkin demokratian käsitettä 1600-luvulla. Valtaosa tuon ajan poliittisesta ajattelusta näki tietenkin demokratian pelkästään negatiivisesti. Demokratiaa 1600-luvulla aiemmin tutkineet historioitsijat ovat pääasiassa keskittyneet Englannin sisällissodan aikana esiin nousseeseen levellers-ryhmään. Osa sen kannattajista ajoi miltei universaalia miesten äänioikeutta. Tämä näyttää tietenkin ennakoivan oman aikamme demokratiakäsitystä, joskaan yksikään leveller ei käyttänyt sanaa demokratia.

Omassa tutkimuksessani kiinnitän huomiota myös niihin, jotka käyttävät sanaa demokratia positiivisessa sävyssä. Tämä tapahtui kuningas Kaarle I:n mestauksen tammikuussa 1649 jälkeen. Äänioikeuden laajentamisen ohella he ottivat suoraan mallia myös antiikin demokratiasta. Erityisesti he korostivat keinoja, joilla kansa voisi kontrolloida päättäjiä: Ateenan ostrakismos (kansankokous tuomitsi kansanvallan uhkaajan maanpakoon), Rooman kansantribuunit ja ylipäätään ajatus siitä, että tavalliset kansalaiset voisivat syyttää ja jopa tuomita päättäjiä näiden toimista päättäjinä.

On monen historiallisen kehityksen ja sattuman summa, että oma poliittinen järjestelmämme on sellainen kuin se on. Tutkimalla ei vain sitä, miten nykyinen demokratia on muotoutunut ja kehittynyt, vaan myös jo unohtuneita käsityksiä demokratiasta, voimme pohtia ja reflektoida oman aikamme poliittista järjestelmää uudesta näkökulmasta.

Kun demokratia syntyi (Helsingin yliopiston verkkouutinen 13.6.2013)

Kuva: Linda Tammisto / Helsingin yliopisto

 

Takaisin