Takaisin

Maila Talvio

Maila Talvio (Maria Mikkola os. Winter)
17.10.1871, Hartola – 6.1.1951, Helsinki

Kirjailija, juhlapuhuja, osakunta-aktiivi

Teoksia
Haapaniemen keinu, 1890
Tähtien alla, 1910
Hämähäkki ja muita kertomuksia, 1912
Silmä yössä, 1917
Itämeren tytär, 1929–1936: Kaukaa tullut (1929), Hed-ulla ja hänen kosijansa (1931), Hopealaiva (1936)

Kunnianosoituksia
Puolan akatemian kultainen seppele 1936
Henrik Steffensin palkinto 1940
Helsingin yliopiston kunniatohtori 1950

Kuva: Museovirasto/Salon Strindberg
Teksti: Olli Siitonen

Kuoleman kuvittaja ja historiallisen romaanin kehittäjä

Maila Talvion kirjallinen tuotanto alkoi 1800-luvun lopulla lehdissä julkaistuilla matkakertomuksilla. Hän matkusti slaavilaiseen filologiaan vihkiytyneen aviomiehensä J. J. Mikkolan mukana tämän työ- ja tutkimusperäisillä matkoilla, jotka suuntautuivat pääosin Itä- ja Keski-Eurooppaan. Talvion kirjallisen itsetietoisuuden on sanottu heränneen pariskunnan Liettuaan suuntautuneilla matkoilla 1890-luvun puolivälin paikkeilla. Hän oppi myös esimerkilliseksi puolan kielen taitajaksi ja päätyi suomentamaan useita kirjailija Henryk Sienkiewiczin teoksia.

Talvion kirjoituksissa maailma näyttäytyy melankolisena, jopa syntisenä paikkana ja hän kuvaa teoksissaan kuolemaa ohella yksilöpsykologisia ongelmia. Kirjailijan 1900-luvun alun tuotannosta erottuvat yhteiskunnalliset ongelmat, muun muassa torppariston asema ja aateliston piittaamattomuus kansan oloista. Yhteiskunnallisten suhteiden ohella ajan tuotanto käsitteli rakkautta ja erotiikkaa. Tähtien alla (1910) -teoksella Talvio otti osaa ajan keskusteluun erotiikan ja avioliiton suhteesta.

1910-luvulla Talvion kirjoitustyyli muuttui satukertomusten suuntaan ja hän suomensi muun muassa tanskalaisen H. C. Andersenin satuja. Samalla hänen kirjoitustensa sävy muovautui synkemmäksi Talvion käsitellessä muun muassa unta ja kuolemaa. Nämä teemat esiintyvät esimerkiksi 1917 julkaistussa Silmä yössä -romaanissa, joka on tyylisuunnaltaan lähellä 1900-luvun alkupuolen eurooppalaista kuolemanrunoutta.

1920–1930-lukujen vaihteessa Talvio liikkui suomalaisen historiallisen romaanin kehityksen aallonharjalla. Pääkaupunkimme Helsinki pääsee esille hänen 1700-luvun sotien seurauksia kuvaavassa Itämeren tytär -trilogiassaan (1929–1936).

Vuonna 1950 Helsingin perustamisesta tuli kuluneeksi pyöreät 400 vuotta. Samaisena vuonna Talvio nimitettiin filosofina kunniatohtoriksi ensimmäisessä sodan jälkeen järjestetyssä promootiossa.

Kuva: F. A. V. Hjertzellin/ Kootut teokset 1, WSOY

Lähteet:

  • Huhtala, Liisi, Talvio Maila. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu, SKS. (luettu 28.9.2015).
  • Klinge, Matti, Maan sydän ja isänmaan toivo teoksessa Klinge Matti (toim.) Helsingin yliopisto 1640–1990. 2. osa Keisarillinen Aleksanterin yliopisto 1808–1917. Otava, Helsinki 1989.
  • Maila Talvio, Wikipedia-verkkojulkaisu. (luettu 28.9.2015.)
Takaisin