Jooseppi Mikkola
Päivän humanisti

Jooseppi Mikkola

Professori Jooseppi Julius Mikkola oli kielitieteen monitaitaja ja kulttuurifennomaani. Hän tutustui useisiin eri kieliryhmiin mittavilla opintomatkoillaan ja erikoistui slaavilaiseen filologiaan. Mikkola kuului aikanaan alan kansainväliseen eliittiin. Hän oli innostava luennoitsija ja hänen kotinsa toimi kirjailijoiden, tutkijoiden ja opiskelijoiden kohtaamispaikkana.

Jooseppi Mikkola

Jooseppi Julius Mikkola
6.7.1866, Ylöjärvi – 28.9.1946, Helsinki

Filosofian kandidaatti (slaavilainen filologia) 1889, maisteri 1890, lisensiaatti, tohtori 1893, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Opintomatkoja Uppsalaan, Harkoviin, Moskovaan, Varsovaan, Wieniin, Serbiaan, Pietariin, Liettuaan, Pommeriin, Länsi-Preussiin ja Leipzigiin 1887–1897

Slaavilaisen filologian dosentti 1895, ylim. professori 1900–1921, professori 1921–1934, vt. professori 1934–1935, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto/Helsingin yliopisto
Venäjän kielen lehtori 1898–1901, Helsingin suomalainen reaalilyseo
Venäjän kielen opettaja 1895–1897, Suomalainen tyttökoulu
Suomen ja ruotsin kielen opettaja 1892–1908, Polyteknillinen opisto
Suomen kielen opettaja 1892–1893, Helsingin teollisuuskoulu
Venäjän kielen vt. lehtori 1891–1892, Svenska reallyceum

Sotilaskielikomitean puheenjohtaja 1918–1927
Satakuntalaisen Osakunnan inspehtori 1904–1931
Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja 1906–1909
Suomalaisen Tiedeakatemian perustajajäsen 1908, esimies 1921–1922
Suomalaisen Tiedeseuran jäsen 1915

Kunnianosoitukset
Suomalaisen Tiedeakatemian kunniajäsen 1946
Satakuntalaisen Osakunnan kunniainspehtori 1931
Kunniatohtori: Uppsala 1927, Vilna 1929, Sofia

Kuva: Wikimedia Commons
Tekstit: Tomas Sjöblom

Jooseppi Julius Mikkola valmistui ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta, jossa oli kiinnostunut kielistä muun muassa Arvid Genetzin oppilaana. Hän kirjoittautui Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon lukemaan sanskritia ja vertailevaa kielitiedettä vuonna 1886. J. J. Mikkolan uraa tuli leimaamaan laaja-alainen kielten tutkimus ja myös Hämeenlinnassa alkunsa saanut suomenmielisyys.

Lue lisää

Berührungen zwischen den westfinnischen und slavischen Sprachen, Helsingfors 1893–1895. (Väitöskirja) Betonung und Quantität in den westslavischen Sprachen, Helsingfors 1899. Kansallinen liike Böömissä, Helsinki 1903. Ladoga. Laatokka, Helsingfors 1906.

Lue lisää