Takaisin

Jyrki Kalliokoski

Jyrki Tapio Kalliokoski
16.11. 1956, Helsinki

Filosofian kandidaatti 1982 ja filosofian tohtori 1989 (suomen kieli), Helsingin yliopisto

Suomen kielen professori 1999-, Helsingin yliopisto
Varttunut tukija 2000–2001, Suomen Akatemia
vt. professori, suomen kieli 1997–1999, Helsingin yliopisto
ma. apulaisprofessori, suomi toisena kielenä 1995–1997, Helsingin yliopisto
vt. apulaisprofessori, suomen kieli 1992 ja 1994, Helsingin yliopisto
Suomen kielen ja kirjallisuuden vieraileva lehtori 1990–1991, Rijksuniversiteit te Groningen
Yliassistentti 1990–1995, Helsingin yliopisto
Assistentti, 1984–1990, Helsingin yliopisto
Suomen kielen ja kulttuurin lehtori 1983–1984, Uniwersytet im. A. Mickiewicza (Pozna­ń)

Julkaisut, tutkimusprojektit ja muu tieteellinen toiminta

Tutkimusalat: suomi toisena kielenä, tekstintutkimus ja kaunokirjallisuuden kieli

Huomionosoituksia
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kultainen ansiomerkki 2011
Kunniajäsen, Suomi toisena kielenä opettajat ry 2012
Tiedeyhteisön kultainen ansiomerkki 30 vuoden palveluksesta tieteen hyväksi (Tieteellisten seurojen valtuuskunta ja Suomen yliopistot ry) 2015

Kuva: Sasa Tkalcan
Tekstit: Jyrki Kalliokoski, Riitta-Ilona Hurmerinta (toim.)

Parhaat hetket yliopistossa

Lukukauden avajaistilaisuus vuonna 2008: opiskelijoiden erikoisjoukot ovat kaapanneet laitosjohtajan. Kuva: Arja Lehtonen​
Lukukauden avajaistilaisuus vuonna 2008: opiskelijoiden erikoisjoukot ovat kaapanneet laitosjohtajan. Kuva: Arja Lehtonen​

Yliopisto työyhteisönä on alinomaa liikkeessä. Mukavia hetkiä olen saanut täällä kokea työuran eri vaiheissa, monissa eri tilanteissa, eri ihmisten kanssa.

Suomen kielen ja kulttuurin graduseminaariryhmissä on tusinan verran opiskelijoita ja heillä tavallisesti yhteensä reilut puoli tusinaa äidinkieltä. Seminaarissa raikuu yksi lingua franca – suomen kieli! Olen poikkeuksellisen onnekas, kun tämä moninaisten suomen kielten kirjo on työssäni päivittäistä arkea!  

Hyviä hetkiä ovat myös jokavuotiset pienryhmäkeskustelut laitoksemme jatkokoulutusseminaareissa yliopiston tutkimusasemilla. Antoisinta on tieteellisen tiedon ja asiantuntemuksen vaihtaminen, toisilta oppiminen. Lahjakkaat väitöskirjantekijät ovat professorin kärsivällisiä opettajia ja parhaita tietämyksen ajantasaistajia.

Opetuksen suunnitteluseminaari Lammin biologisella tutkimusasemalla. Kuva: Arja Lehtonen​
Opetuksen suunnitteluseminaari Lammin biologisella tutkimusasemalla. Kuva: Arja Lehtonen​

Uuden tutkimushankkeen suunnittelu kollegojen ja jatko-opiskelijoiden kanssa on aina innostavaa – syntyipä hanke ja tulipa sille rahoitusta tai ei. Ajatukset kiitävät ja liitävät, osa ideoista unohtuu mutta saattaa nousta esiin myöhemmin juuri oikealla hetkellä.

Hallintohommatkin ovat tarjonneet hienoja kokemuksia, varsinkin työskentely laitosjohtajana yhdessä asiantuntevan, osaavan ja huumorintajuisen hallintotiimin kanssa ja aivan erityisesti uuden laitoksen synnyn euforiassa yliopistouudistuksen alkumetreillä. Hienoa oli tuolloin myös saada olla mukana rakentamassa uudistuneen humanistisen tiedekuntamme sisäisen yhteistyön käytänteitä innostuneessa, avoimesti keskustelevassa ja yhteen hiileen puhaltaneessa porukassa.

Kaikkein parasta aikaa yliopistossa olivat kuitenkin omat opiskelijavuodet vapaalla ja huolettomalla 1970-luvulla. Myös nykyopiskelijoille toivon parhaita mahdollisia opiskeluvuosia!

Takaisin