13.6.1805, Kuopio – 5.7.1868, Helsinki

Kuopion Haminanlahden kartanoon 13.6.1805 syntynyt Magnus von Wright oli vanhin kolmesta taiteilijaveljeksestä. Hän kiinnostui jo varhain luonnontieteistä, kun linnusti isänsä ja veljiensä kanssa lähiseudun metsissä.

Nuorukainen opiskeli ensin Turun kymnaasissa vuosina 1823–1825, kunnes pääsi Tukholman kuninkaallisen taideakatemian oppilaaksi. Siellä von Wright opiskeli, samalla käyden yksityistä piirustuskoulua, vuoteen 1829 asti, jolloin hän palasi Suomeen. Hänen merkittävimpänä taiteellisena innostajana on kuitenkin pidetty tutustumista Carl Johan Billmarkin litografioihin, joiden kautta von Wright kiinnostui maisemataiteesta.

Ruotsissa oleskellessaan nuori von Wright aloitti myös ornitologisen kuvitustyön. Tuloksena syntyi hänen ja Wilhelm-veljen yhdessä laatima, ornitologiasta kiinnostuneen kreivi Nils Bonden tilaama, lintukuvasto Svenska foglar efter naturen och på sten ritade (1828–1838).

Palattuaan Suomeen von Wright muutti Helsinkiin vuonna 1831, ja oli seuraavan kahden vuosikymmenen ajan nuoren pääkaupungin harvoja taiteilijoita. Hän elätti itsensä aluksi kartanpiirtäjänä ja varamaanmittarina. Maanmittauskonttorin huonosta työilmapiiristä von Wright pääsi pois, kun sai suhteillaan viran yliopiston museon eläintieteellisten kokoelmien konservaattorina ja museonhoitajana vuonna 1845. Hän kunnostautuikin tehtävässään mittavalla kokoelmien järjestämis- ja kartoitustyöllä.

Vuonna 1849 von Wright valittiin yliopiston Piirustuslaitoksen opettajaksi. Tehtävää hän oli tosin hoitanut jo vuodesta 1847 Pehr Adolf Kruskopfin sijaisena. Saatuaan viran von Wright pystyi keskittymään aikaisempaa enemmän taiteellisiin töihinsä. Piirustuslaitoksen opetustehtävien ohella hän muun muassa piirsi ja maalasi vaakunoita, luonnontieteellisiä kuvia sekä kartanoita ja kulttuurimaisemia, joiden saralta hänet tunnetaan lintuaiheiden ohella kenties parhaiten. Lisäksi von Wright opetti piirustusta ja maalaamista myös yksityisesti varakkaiden säätyläisten lapsille.

Kuvitusta von Wright ei tehnyt ainoastaan omiin julkaisuihinsa. Hän osallistui muun muassa kuudellatoista litografialla Zacharias Topeliuksen kuuluisaan Suomen kansaa ja sen historiaa käsittelevään Finland framstäldt i teckningar -teokseen (1845–1852). Ornitologian saralla von Wight ei tyytynyt ainoastaan kuvitukseen ja maalauksiin, vaan kirjoitti myös Finlands foglar, hufvudsakligen till deras drägter, beskrifna -nimisen Suomen lintuja käsittelevän teoksen.

Magnus von Wrightillä oli keskeinen rooli suomalaisen kuvataiteen kehityksessä 1800-luvun puolivälin tienoilla. Hän kuului Suomen Taideyhdistyksen perustamisen merkittäviin vaikuttajiin ja toimi sen johtokunnassa ainoana taiteilijajäsenenä kuolemaansa saakka, kuten myös Piirustuslaitoksen pääopettajana. Erityisesti Magnus von Wright tunnetaan oman aikansa Helsingin vuodenaikojen ja rakennuskannan ylittämättömänä tallentajana.

 

Lähteet ja lisätietoa

• Jukka Ervamaa, Wright, Magnus von, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Viitattu 26.6.2015. Luettavissa maksutta Nelli-portaalin kautta.
• Helena Hätönen, Magnus von Wright, Suomen Kansallisgallerian verkkojulkaisu. Viitattu 26.6.2015.
• Helena Hätönen, Suomen Taideyhdistyksen perustaminen, Suomen Kansallisgallerian verkkojulkaisu. Viitattu 26.6.2015.
• Magnus von Wright, Wikipedia-verkkojulkaisu. Viitattu 26.6.2015.