Takaisin

Arvid Genetz

Arvid Oskar Gustaf Genetz (runoilijanimi Arvi Jännes)
1.7.1848, Impilahti – 3.5.1915, Helsinki

Filosofian kandidaatti (suomalais-ugrilainen kielitiede) 1871, maisteri 1873, lisensiaatti ja tohtori 1877, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Opintomatka Budapestiin 1878–1879

Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori 1893–1901, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Suomen kielen ja kirjallisuuden dosentti 1877, professori 1891–1893
Hämeenlinnan normaalilyseon (vuodesta 1887 Helsingin normaalilyseen) suomen kielen ja ruotsin kielen lehtori 1878–1891

Raamatunkäännöskomitean suomen kielen tarkastaja 1886–1915
Kirkolliskokouksen jäsen 1903
Senaattori, kirkollistoimituskunnan päällikkö 1901–1905
Pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1891

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimies 1892–1902
Kansanvalistusseuran toimikunnan johtaja 1890–1896

Kunnianosoitukset
Suomen Tiedeseuran valtionpalkinto 1888 (Kuolanlapin sanakirja)

Kuva: SKS / kirjallisuusarkisto
Tekstit: Tomas Sjöblom

Arvid Genetzin kirjallinen tuotanto

Tieteellinen tuotanto:

  • Kertomus Suojärven pitäjäästä ja matkustuksistani siellä v. 1867, 1870.
  • Wepsän pohjoiset etujoukot, 1872.
  • Lautphysiologische Einführung in das Studium der vestfinnischen Sprachen mit besonderer Berücksichtigung des Karelischen. Öffentlich vertheidigen wird Arvid Genetz, 1877.
  • Versuch einer karelischen Lautlehre, 1877.
  • Tutkimus Venäjän Karjalan kielestä. Kielennäytteitä, sanakirja ja kielioppi, 1881.
  • Suomen kielen äänne- ja muoto-oppi ynnä runous-oppi. Oppikouluja varten, 1881.
  • Lärobok i finska språkets grammatik. Ljud- och formlära samt verslära. 1882
  • Tutkimus Aunuksen kielestä. Kielennäytteitä, sanakirja ja kielioppi, 1884.
  • Lyhyt Kasan’in tatarin kielen kielioppi, 1884.
  • Ost-Tscheremissische Sprachstudien 1. Sprachproben mit deutscher Uebersetzung, 1889.
  • Suomen partikkelimuodot. Yliopistollinen väitöskirja, 1890.
  • Kuollan Lapin murteiden sanakirja ynnä kielinäytteitä = Wörterbuch der Kola-Lappischen Dialekte nebst Sprachproben, 1891.
  • Suomalais-ugrilainen đ ensimmäisen ja toisen tavuun vokaalien välissä, 1896.
  • Ensi tavuun vokaalit suomen, lapin ja mordvan kaksi- ja useampitavuisissa sanoissa, 1896.
  • Ost-permische Sprachstudien, 1897.
  • Unkarin ensi tavuun vokaalien suhteet suomalais-lappalais-mordvalaisiin, 1898.
  • Katsaus suomen kielen käytäntöön vuosisadan lopussa, 1900.
  • A. Genetz (toim.), Kalevala. 2. Selityksiä, 1901.

 

Käännöksiä

  • Sysmäläinen. Kyläinen tarina. B. Auerbachin saksankielisestä mukaellen suomentanut Kusta Karjalainen, 1877.
  • Johan Ludvig Runeberg, Hirvenhiihtäjät. Yhdeksän laulua, 1884.
  • Volmari Porkka’s tscheremissische Texte. mit Übersetzung herausgegeben von Arvid Genetz, 1895.
  • Oskar Favén, Arvid Genetz, J. G. Sonck (suom.), Ruotsin valtakunnan laki, hyväksytty ja noudatettavaksi otettu valtiopäivillä v. 1734, 1896.

 

Runoutta

  • Arvi Jännes, Muistoja ja toiveita. Ystäville jouluksi, 1889.

Myös kokoelmissa

  • Muutamia Arvi Jänneksen runoja, 1892.
  • Toukokuun-lauluja, 1897-
Takaisin