Arvid Genetz
Päivän humanisti

Arvid Genetz

Arvid Genetz oli suomalais-ugrilaisen kielitieteen tutkija, joka keskittyi suomen sukukieliin. Hänestä tuli katkeran taiston jälkeen uuden professuurin ensimmäinen haltija. Politiikkaan Genetz vaikuttaa enemmän ajautuneen kuin ryhtyneen, vaikka olikin hartaasti suomenmielinen. Hänet tunnetaan myös runoilijana suomalaistetulla taiteilijanimellään Arvi Jännes.

Arvid Genetz

Arvid Oskar Gustaf Genetz (runoilijanimi Arvi Jännes)
1.7.1848, Impilahti – 3.5.1915, Helsinki

Filosofian kandidaatti (suomalais-ugrilainen kielitiede) 1871, maisteri 1873, lisensiaatti ja tohtori 1877, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Opintomatka Budapestiin 1878–1879

Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori 1893–1901, Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto
Suomen kielen ja kirjallisuuden dosentti 1877, professori 1891–1893
Hämeenlinnan normaalilyseon (vuodesta 1887 Helsingin normaalilyseen) suomen kielen ja ruotsin kielen lehtori 1878–1891

Raamatunkäännöskomitean suomen kielen tarkastaja 1886–1915
Kirkolliskokouksen jäsen 1903
Senaattori, kirkollistoimituskunnan päällikkö 1901–1905
Pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1891

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimies 1892–1902
Kansanvalistusseuran toimikunnan johtaja 1890–1896

Kunnianosoitukset
Suomen Tiedeseuran valtionpalkinto 1888 (Kuolanlapin sanakirja)

Kuva: SKS / kirjallisuusarkisto
Tekstit: Tomas Sjöblom

Impilahdelta syntyisin oleva Arvid Genetz valmistui filosofian kandidaatiksi Keisarillisesta Aleksanterin Yliopistosta vuonna 1871. Hän opiskeli pääaineenaan suomalais-ugrilaista kielitiedettä professori August Ahlqvistin alaisuudessa. Genetzin työuran alku ei ollut tieteellisen uran kannalta ihanteellinen.

Lue lisää

Kielitieteellisen uransa ohella Arvid Genetz oli myös poliittinen toimija ja runoilija. Opiskeluaikanaan hän osallistui ylioppilasliikkeen politisoitumiseen, muun muassa toimimalla aloitteentekijänä, kun ylioppilaskunta vuonna 1872 päätti järjestää 50-vuotisjuhlan Johan Ludvig Runebergin, Elias Lönnrotin ja Johan Vilhelm Snellmanin ylioppilaaksitulon muistoksi.

Lue lisää