Takaisin

Arto Mustajoki

Arto Samuel Mustajoki
20.12.1948, Tampere
neljä lasta, 11 lastenlasta

Filosofian kandidaatti 1970 (germaaninen filologia) ja filosofian tohtori 1981 (venäjän kieli), Helsingin yliopisto

Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori 1982–2016, Helsingin yliopisto
Vararehtori 1992–1998, Helsingin yliopisto
Dekaani 1988–1992 ja 2014–2016, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta

Suomen Akatemian hallituksen jäsen 2001–2006, 2010–, puheenjohtaja 2010–2014
Suomalaisen tiedeakatemian varaesimies 2006–2008 ja esimies 2008–2010
Tutkimus- ja innovaationeuvosto jäsen 2011–2015
Venäjänopettajien kansainvälisen assosiaation varapresidentti 2003–

Tutkija Cambridgen yliopistossa 1990–1991
Tutkijaopiskelija Leningradin yliopistossa 1971–1973
Vuosien varrella vierailuluentoja 12 ulkomaisessa yliopistossa

Tuoreet julkaisut

Julkaisut vuoteen 2008

Tärkeimmät julkaisut PDF-muodossa

Viitatuimmat julkaisut

Mustajoki – Arto Mustajoen blogi 

Curriculum Vitae

Kunnianosoitukset
Kansojen ystävyyden kunniamerkki (Gorbatšov) 1990
Suomen Leijonan komentajamerkki 1992
Venäjän tiedeakatemian kunniatohtori 1995
Moskovan valtionyliopiston kunniaprofessori 1999
Ystävyyden kunniamerkki (Medvedev) 2010
Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki 2013
Tiedonjulkaisemisen valtionpalkinto 2013 kirjasta Kevyt kosketus venäjän kieleen

Kuva: Veikko Somerpuro
Tekstit: Arto Mustajoki (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Harkitusti hallinnossa

Olin nuorena professorina hyvin kriittinen yliopiston hallintoa kohtaan. Sitten tajusin, että on liian helppoa huudella takarivistä, jos ei itse uskalla ottaa vastuuta asioiden hoitamisesta. Osallistuminen hallintoon avartaa näkökulmia. Oppii ymmärtämään paremmin, miten tiedemaailma ja koko yhteiskunta toimii.

Dekaanina, vararehtorina ja Suomen Akatemian toimikunnan ja hallituksen puheenjohtajana olen päässyt tutustumaan siihen, miten muut tieteenalat toimivat. On sekä paljon yhteisiä piirteitä, että paljon eroavuuksia. Siitä huolimatta pitää tehdä päätöksiä, joissa eri tieteenalat ovat jakamassa samoja tutkimusresursseja. Ainoa vaihtoehto on yrittää suhteuttaa Suomen tieteen taso saman alan yleiseen tasoon maailmassa. Humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alat eroavat muista aloista metodeiltaan ja julkaisutraditioiltaan. Tästä syntyvää tilannetta olen käsitellyt artikkelissani Measuring Excellence in Social Sciences and Humanities: Limitations and Opportunities.

Arto Mustajoki Helsingin yliopiston Juhlasalin etupenkissä seuranaan Kauko Hämäläinen, Risto Ihamuotila, Riitta Uosukainen ja Lauri Saxén. Mustajoki taas alipukeutuneena.

Tutustuminen päättäjiin on opettanut kielitaidon tärkeyden. On turha odottaa, että poliitikot oppisivat ymmärtämään tutkijoiden käyttämää tapaa puhua, tutkimus on vain yksi monista kymmenistä alueista, joita heidän tulee hallita. Jos me tutkijat haluamme äänemme kuuluviin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, meidän on ymmärrettävä ensin, miten politiikka toimii ja millaista kieltä päättäjät ymmärtävät.

Vaikka olen ollut monenlaisissa tehtävissä, kaikkein vaativin niistä on ollut laitosjohtajan tehtävä. Siinä on ihan iholla niiden ihmisten kanssa, joita päätökset koskevat.

Slavistiikan ja baltologian laitos kehittämässä toimintaansa Suitialassa 1990-luvulla.

Vuonna 2002 julkaistussa kirjassa Tuloksena yliopisto: kokemuksia ja näkemyksiä yliopiston hallinnosta pohdin yliopiston hallintokulttuuria vararehtorivuosien kokemuksen pohjalta.

Erilaisia tutkimushallinnon ja akateemisen elämän kysymyksiä olen pohtinut lukuisissa kolumneissa ja blogeissa. Näkökulmien erilaisuutta yritin havainnollistaa kirjoituksissa, joissa professori Mustajoki ja vararehtori Mustajoki keskustelevat.

 

Yliopistorankingien puutteista ja eduista:

 

Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuuden mittaamisesta:

Arto Mustajoen ja Tuula Teerin pamfletti Suomen yliopistopolitiikasta keväällä 2015:

Avoimesta tieteestä avoimesti:

Tukehtuvatko tutkijat julkaisuähkyyn:

Tutkijan toiminnan kokovartalokuva indikaattoreiden valossa:

Eettiset kysymykset kun tutkija kohtaa median:

Yliopistojen budjettileikkauksista elokuussa 2015:

Hallituksen miljardikaappauksesta blogissa marraskuussa 2015:

Mustajoki mattotuomarina Tieteen päivien 2013:

Mustajoki mattotuomarina Tieteen päivillä 2015.

Ylioppilaslehden juttu Arto Mustajoesta vuodelta 1998: ”Vilpitön viikatemies”

Professorit Arto Mustajoki ja Juha Karhu juhlatunnelmissa.

Menneitten vuosien juttuja tämän päivän aiheista

 

Takaisin