Takaisin

Mikko Heiniö

Mikko Kyösti Heiniö
18.5.1948, Tampere

Filosofian kandidaatti 1972, filosofian lisensiaatti 1978 ja filosofian tohtori 1984 (musiikkitiede), Helsingin yliopisto

Vapaa säveltäjä 2005-
Musiikkitieteen professori 1986–2005, Turun yliopisto
Musiikkitieteen assistentti / vt. apulaisprofessori 1977–1985, Helsingin yliopisto

Merkittävimmät luottamustehtävät
Musiikin edistämissäätiön (MES) varapuheenjohtaja 2013–2015
Säveltäjäin tekijäinoikeustoimisto Teosto ry:n varapuheenjohtaja 1999–2014
Suomen Säveltäjät ry:n puheenjohtaja 1992–2010
Luovan Säveltaiteen Edistämissäätiön varapuheenjohtaja 1989–1997
Sibelius-rahaston puheenjohtaja 1988–1992

Merkittävimmät kunnianosoitukset
Teoston kunniajäsen 2014
Suomen Säveltäjien kunniajäsen 2010
Suomi-palkinto 2006
Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen 2004
Tieto-Finlandia-palkinto teoksesta Suomen musiikin historia I-IV 1997 (yhdessä Fabian Dahströmin ja Erkki Salmenhaaran kanssa)

Kuva: Elke Albrecht
Teksti: Mikko Heiniö (Riitta-Ilona Hurmerinta, toim.)

Säveltäjä, ensimmäiseksi ja viimeiseksi

Sibelius-Akatemian päästötutkinnon 1975 jälkeen siirryin kahdeksi vuodeksi Länsi-Berliiniin (Hochschule der Künste) professori Witold Szalonekin oppilaaksi ja Suomeen palattuani suoritin Sibelius-Akatemian sävellysdiplomin.

Ensimmäiset “tosissa” tehdyt teokset ovat 1970-luvun alusta, mutta myöhäinen säveltäjän uralle astuminen näkyy siinä, että ennen vuotta 1978 syntyneet kappaleet olen pannut esityskieltoon. 1980-luvulta lähtien tein pelkästään tilausteoksia (tilaajina mm. sinfoniaorkesterit, festivaalit, kuorot, kirkko ja oopperaorganisaatiot). Usein kyseltiin kumpi oikeastaan olen, musiikintutkija vai säveltäjä, ja vastasin: “Olen tullut musiikkielämään säveltäjänä ja myös lähden siitä säveltäjänä, mutta siinä välissä voin tehdä muutakin.”

Solistina Alla madre -viulukonserton kantaesityksessä vuonna 2008 oli Kurt Nikkanen. Kuva: Matti Kivekäs.​
Solistina Alla madre -viulukonserton kantaesityksessä vuonna 2008 oli Kurt Nikkanen. Kuva: Matti Kivekäs.​

Yliopistolukukausien aikana en pystynyt säveltämään muuta kuin kesäkuukausina, jotka riittivät nipin napin esim. yhteen orkesteriteokseen. Oopperat muuttivat kaiken, sillä ne olivat 2-3 vuoden sävellysprojekteja, joiden pätkiminen useammalle kesälle ei olisi onnistunut.

Vuonna 2005 tuli aika valita eläkeviran ja vapaan taiteilijaelämän välillä, jälkimmäisen hyväksi. Turussa läheisimmiksi yhteistyökumppaneiksi ovat tulleet Turun filharmoninen orkesteri, Tanssiteatteri ERI, kamarikuoro Key Ensemble sekä Turun musiikkijuhlat.

Länsiafrikkalaisia rytmejä Beninissä vuonna 2001. Kuva: Riitta Heiniö.​
Länsiafrikkalaisia rytmejä Beninissä vuonna 2001. Kuva: Riitta Heiniö.​

 

Takaisin