Vuonna 2014 Suomeen perustettiin riippumaton, akateemisista tutkijoista koostuva Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioimaan talouspolitiikan tavoitteita ja keinoja. Helmikuisessa raportissaan neuvosto suositteli finanssipolitiikan kiristämisen välttämistä vuosina 2015 ja 2016.

– Mietinnöllä pyyhittiin pöytää. Jos valtioneuvosto päättää asettaa Talouspolitiikan arviointineuvoston, pitäisi sitä kuunnella. Aiemmin oli vastaava talousneuvosto, josta jäsenet irtisanoutuivat, koska hallitus ei ottanut suosituksia kuuleviin korviinsa, kertoo Leif Salmén.
 

Myös koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuu merkittäviä leikkauksia tällä hallituskaudella. Salmén ei ole tyytyväinen akateemisen vapauden nykytilaan.

– Taloudellisten edellytysten alasajon lisäksi tiede, koulutus ja tutkimus välineellistetään. Niillä pitäisi olla suora vaikutus tuotantoon ja talouteen. Tällä linjalla ei tulla menestymään. Akateeminen tutkimus ja koulutus ei voi olla luonteeltaan makkaratehtailua.

Tiedon olemus on Salménin mukaan itseohjautuva. Sen päämäärää ei voi päättää ulkopuolelta käsin.

– Tieteentekijöille ja opiskelijoille on suotava tietty määrä vapautta. Sillä lailla saadaan parhaat tulokset.

Salménilla on omien sanojensa mukaan intiimisuhde akateemiseen maailmaan. Hän seurustelee Åbo Akademin professorin kanssa ja on tekemisissä useiden yliopistossa työskentelevien kanssa.

– Proffista on tehty konttoriapulaisia, jotka yrittävät saada rahoitusta kasaan sieltä ja täältä. Tutkimukselle ei jää aikaa, se on revittävä yön tunneista tai lomista.