Siirryttyäni humanistien puolelle ja saatuani siellä oppituolin minut valittiin kai aiemman tietojenkäsittelytaustani perusteella ensin yliopiston laskentakeskuksen johtokuntaan ja sittemmin yliopiston tietohallintoryhmään puheenjohtajaksi (1996–1998) ja jäseneksi (1998–2000). Osakseni tuli ehdottaa yliopistolle tietohallintostrategiaa ja tietotekniikan palveluiden uudelleen organisointia. Yliopisto ottikin ehdotuksen mukaisesti suunnan tietoverkkojen kehittämiseen. Vaiheeseen liittyi mielenkiintoisia keskusteluja yliopiston ylimmän johdon kanssa. Mieleenpainuvin oli kuitenkin tilaisuus, jossa perustelin tietotekniikan väen satapäiselle kokoukselle organisaation muutosta, jota he kovasti vierastivat.

Valtakunnallinen Kieliteknologian opetuksen verkosto (KIT-verkosto) toimi vuosina 2001–2007 osin opetusministeriön erityisrahoituksella ja sen jälkeen yliopistojen muun yhteistyön puitteissa. Mukana olivat kaikki yliopistot, jotka tarjosivat aihepiiriin liittyvää koulutusta. Rahoituksen alku oli mielenkiintoinen, koska elettiin aikoja, jolloin yleiset määrärahojen leikkaukset olivat ajankohtaisia. Järjestin ensin palaverin, johon kutsuin eri yliopistoista ja oppiaineista kollegoja, joiden tiesin toimivan näillä aloilla. Teimme yhteisen muistion asian tärkeydestä. Marssin tämän paperin kanssa rehtorimme Kari Raivion luo, joka suhtautui myönteisesti myöntäen siemenrahaa. Tämän tiedon kanssa etenin opetusministeriöön, joka perustikin nopeasti työryhmän. Puolessa vuodessa valmistui muistio Kieliteknologian koulutuksen laajentaminen (1999) ja KIT-verkosto käynnistyi vuoden 2001 alusta.

Kieliteknologian valtakunnallisen perusopetuksen käynnistyttyä oli luontevaa perustaa tohtorikoulutusta varten Kieliteknologian valtakunnallinen tutkijakoulu (KIT-tutkijakoulu), joka toimi kaksi nelivuotiskautta vuosina 2002–2005 ja 2006–2009 itsenäisenä ja sen jälkeen valtakunnallisen Langnet-tutkijakoulun kieliteknologian ohjelmana. KIT-tutkijakoulun kanssa perustettiin samanaikaisesti yhdessä Göteborgin yliopiston kanssa Pohjoismaat ja Baltian käsittävä Nordic Graduate School of Language Technology, jonka puitteissa järjestettiin ja rahoitettiin kansainväliset tutkijakurssit.

Perustin Northern European Association for Language Technology (NEALT) -järjestön vuonna 2006. NEALT huolehtii vuodesta 1977 pidettyjen pohjoismaisten kieliteknologiapäivien (Nordiska Datalingvistikdagarna, NODALIDA) säännöllisestä järjestämisestä. Niitä pidettiin aiemmin ad hoc -periaatteella, mutta nyt NEALT varmistaa konferenssien laadun ja jatkuvuuden. Toimin vuoden 2009 loppuun NEALTin puheenjohtajana.

Erinäisten yksittäisiä kieliaineistoja koskevien EU-hankkeiden jälkeen tuli vuoden 2006 aikana ajankohtaiseksi CLARIN (Common Language Resources and Technologies Infrastructure) -niminen laaja eurooppalainen kieli-infrastruktuurihanke. Ryhdyin omalta osaltani ajamaan Suomen osallistumista CLARINiin ja koko CLARINin toteutumista. Suomen Akatemian ja opetusministeriön sekä Helsingin yliopiston myötävaikutuksella saatiin ripeästi käyntiin sen edellyttämä kansallinen infrastruktuuri, FIN-CLARIN, johon kuuluvat kaikki alalla toimivat yliopistot, Kotimaisten kielten keskus sekä Tieteen tietotekniikan keskus (CSC).